Blogissamme pureudutaan monenlaisiin rakennusalaa yleisesti sekä Skanskaa yrityksenä koskeviin teemoihin. Kirjoittajat ovat eri rooleissa toimivia skanskalaisia. Kirjoittajatiedot löydät blogitekstin yhteydestä.
Marja Kuosma | Asunnonostaja, hyödynsitkö jo markkinatilanteen?
20.9.2024
Asuntokaupoilla ei ole muutaman viime vuoden aikana ollut kovaa ruuhkaa, mutta tilanne on muuttumassa. Ilmassa on jo paljon myönteisiä merkkejä, ja useat mittarit korkojen, inflaation, kuluttajien luottamuksen ja ostoaikomuksen osalta ovat kääntyneet positiivisempaan suuntaan. Onko nyt hyvä aika ostaa uusi asunto? Mihin kannattaa myös kiinnittää huomiota asuntokaupoilla?
Kalle Timola | Ajat muuttuvat, edelläkävijät säilyvät – Tutustu Powerhouse-konseptiin
10.9.2024
Kun vielä 2000-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä rakennusalan ympäristökysymyksissä huomio kiinnittyi pääosin energiaan, on vähähiilisyys noussut viime vuosien aikana voimakkaammin vastuullisen toiminnan keskiöön. 2020-lukua voisikin jo nyt kuvata rakennusalalla hiilen vuosikymmeneksi.
Helena Pekkanen | Osallistava keskustelukulttuuri ja luottamus ovat Skanskan supervoimia
10.5.2024
Avoin keskustelu on myös paras tapa vaikuttaa siihen, että juhlapuheiden ja arjen toiminnan välissä ei ole liian suurta kuilua. Uskottavuus syntyy siitä, että puheet näkyvät konkreettisesti teoissa.
Antti Leino | Telineturvallisuuteen vaikuttavuutta turvallisuustoimien hierarkialla
3.5.2024
Turvallinen työskentely rakennuksilla edellyttää jatkuvaa vaarojen tunnistamista ja riskien hallintaa. Huomion kohteeksi on noussut nyt työtelineiden, kulkusiltojen ja sääsuojien turvallinen asennus ja käyttö.
Nina Jankola-Väntär | Välittävä kulttuuri rakentuu arjessa – mutta sitä täytyy johtaa
18.4.2024
Mistä tunnistat hyvän ja välittävän yrityskulttuurin? Voiko sitä ylipäätään havaita? Kulttuuri näkyy siinä, miten toimimme arjessa, mihin kiinnitämme huomiota, minkä sivuutamme. Tai millaista tunnelmaa rakennamme eri tilanteissa, kun toimimme yhteistyössä oman porukan tai kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.
Toni Tuomola | Betonielementtien uudelleenkäyttö on ympäristön kannalta viisasta, mutta minkälainen matka on vielä edessämme?
18.12.2023
Skanskan rooli ReCreatessa liittyy vahvasti päämäärämme olla rakentamassa parempaa yhteiskuntaa. Yksi vastuullisuuden osa-alueistamme, ilmastoviisaus, tukee tämän päämäärän saavuttamista. ReCreate-hankkeessa selvitämmekin, millä tavoin voisimme oman toimintamme kautta tuottaa vähähiilisiä ratkaisuja.
Helena Pekkanen | Miten menee? Osaatko vahvistaa mielen hyvinvointiasi?
20.11.2023
Ihminen on kokonaisuus, jolla fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi liittyvät oleellisesti toisiinsa, kuten jo antiikin ajoista lähtöisin oleva ”Terve sielu, terveessä ruumiissa” -sanonta tiivistää.
Antti Säynätkari | Mitkä vetovoimatekijät saavat minut toimistolle viitenä päivänä viikossa?
21.7.2023
Läsnätyön tekeminen tuntuu minulle paljon houkuttelevammalta kuin etätyö. Tiedän, että monilla tilanne on päinvastainen. Siksi halusin pysähtyä miettimään: mikä minut saa lähtemään toimistolle melkein joka arkipäivä? Löysin monta minulle tärkeää ja oleellista vetovoimatekijää – sekä yhden oivalluksen.
Nina Jankola-Väntär | Monimuotoisuus on vahvuus – hyväksyvän työyhteisön saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia
22.6.2023
Työyhteisöt koostuvat ihmisistä erilaisine taustoineen, ominaisuuksineen, koulutuksineen ja mieltymyksineen. Hyvinvoiva työyhteisö on sellainen, jossa jokainen voi olla oma itsensä, viihtyä ja olla parhaimmillaan. Tiedämme, miksi monimuotoisuuden edellytysten edistäminen on tärkeää, mutta miten ymmärrys saatetaan osaksi työyhteisön arkea?
Antti Leino | Miten menee? Rakentajan mielen hyvinvointi tapetilla
5.5.2023
Mielikuva rakentamisesta fyysisesti raskaana ja tapaturma-alttiina toimialana on muuttumassa. Toimialan järjestäytyneiden yritysten tapaturmataajuus on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla ymmärrys työn henkisen eli psykososiaalisen kuormittavuuden hallinnan merkityksestä on kasvanut.
Marja Kuosma | Koti voi tuupata kohti kestävämpää elämäntapaa
11.10.2022
Tällä hetkellä moni asia tulevaisuuteen liittyen mietityttää. Asiakkaitamme kiinnostavat vahvasti energiakysymykset ja niiden vaikutukset omaan arkeen ja kustannuksiin.
Hanna-Maija Tikka | Askel kerrallaan ilmastotavoitteita kohti – Mistä rakennusalan päästövähennyskeinot koostuvat?
20.9.2022
Julkaisimme Skanskan globaalit ilmastotavoitteet keväällä 2020. Tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045 – mutta miksi vasta silloin? Vaikka tavoitteeseen on vielä matkaa, kunnianhimoiseksi sen tekee se, että siihen kuuluvat omien päästöjemme (ammattislangilla scope 1 ja 2) lisäksi hyvin laajasti arvoketjuumme liittyvät päästöt (scope 3).
Nina Jankola-Väntär | Paremman huomisen unelma – Arvot monimuotoisen työyhteisön tukena
23.5.2022
Skanska on vahvasti arvojohdettu yritys. Monimuotoisen ja hyväksyvän työyhteisön eteen on tehty töitä jo pitkään, ja osaksi strategiaa se tuli vuonna 2015. Vuosien kokemus antaa meille rohkeutta laajentaa työtämme oman henkilöstömme lisäksi kumppaniyrityksiimme ja heidän henkilöstöönsä.
Antti Leino | Henkisen kuormittumisen hallinta – rakennusalalla pärjättävä normaalihermoisenkin
10.5.2022
Työ saa kuormittaa, kunhan se ei muodostu terveydelle haitalliseksi. Pitkittynyt henkinen kuormitus syö paitsi yksilön hyvinvointia, työkykyä ja luovuutta myös rakennushankkeen onnistumisen edellytyksiä ja yrityksen uusiutumiskykyä. Kyselyjen keskiarvojen takana ovat aina yksilöt, ja yksilöt reagoivat yksilöllisesti kuormitukseen, mikä tekee asiasta osin hankalampaa. Riskien arvioinnilla ja toimenpiteillä yritysjohto voi tehokkaasti pienentää henkisen kuormittumisen tasoa. Olennaisinta on huolehtia kuormituksesta palautumisesta.
Marja Kuosma | Asunnon arvon säilymisen kannalta arkinenkin asia voi olla ratkaiseva
19.4.2022
Asunto on meille ensisijaisesti koti, mutta usein myös elämämme suurin taloudellinen investointi. Asunnon arvon säilymisen kannalta arkinenkin asia voi olla ratkaiseva.
Marja Kuosma | Valinnoilla on väliä – miten valitsen vastuullisemman asumisen?
23.11.2021
Ilmastonmuutos ja lisääntynyt ymmärrys sitä hillitsevien tekojen kiireellisyydestä on saanut meidät yhä useammin tarkastelemaan myös oman arkemme valintoja. Asunnon hankinta on usein elämämme suurin investointi, jonka yhteydessä voi tehdä merkittäviä valintoja vastuullisen arjen, ympäristön ja tulevaisuuden eteen.
Ulla Talvitie | Kuorman purussa on vakavan tapaturman riski – Ennakkosuunnittelulla riskit hallintaan
12.10.2021
Työturvallisuusviikon teemana on turvalliset kuorman purut ja nostot. Tavoitteenamme on, että kaikki työmaan tavarantoimitukset ja kuormien purut sujuvat aina turvallisesti.
Jan Elfving | Rakennusalan käytäntöjä kehitetään ekosysteemeissä – nyt otetaan isoja loikkia
14.9.2021
Rakennusalaa arvostellaan usein heikosta tuottavuudesta ja laadusta. Yhdeksi syyksi on nostettu alan pirstaleisuus, vaikka innovaatioiden suhteen tämä voi olla jopa etu, kunhan uskallamme aidosti hyödyntää ekosysteemejä.
Nina Jankola-Väntär | Mitä perheystävällisyys sinulle tarkoittaa? – Omannäköinen elämä sallittua
17.6.2021
Skanska lähti jo vuonna 2016 mukaan Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan, sillä halusimme tarkastella toimintakulttuuriamme perheystävällisyyden ja työelämän joustojen näkökulmasta.
Antti Leino | Rakentajat ottaneet turvallisuusjohtajuuden omiin käsiinsä
16.6.2021
Suomalaisten rakentajien turvallisuustaso ei vuosituhannen vaihteessa ollut häävillä tasolla. Keskimäärin kolme kirvesmiestä kymmenestä kävi vuoden aikana lääkärissä tapaturman takia. Työterveyslaitoksen professori Jorma Saari kuvasi suomalaisia raivaajakansaksi, joka uskoi, että tapaturmat ovat huonoa tuuria ja ennakoimattomia kuin salamaniskut.
Ilpo Luhtala | Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia – työelämään kiinni työssäoppimisen avulla
19.5.2021
Monen nuoren kohdalla reitti peruskoulusta eteenpäin opintoihin ja työelämään ei toteudu suoraviivaisesti. Matkalla voi olla mutkia ja elämässä tulla eteen jumeja. Se ei tarkoita, etteikö matka voisi jatkua, vaikka pienen mutkan kautta.
Antti Tuomainen | Kunnalle vuokratilat kaksivaiheisella kumppanuusmallilla?
5.5.2021
Rakennusurakoissa ovat viime vuosina yleistyneet erilaiset kumppanuusmallit, joissa kaksivaiheinen hankinta sisältää yhteisen kehitysvaiheen. Yhteiskuntakiinteistöjen vuokraukseen voitaisiin soveltaa nykyistä enemmän vastaavaa hankintamallia. Näin kunta tai kaupunki ja valittu vuokranantaja varmistuisivat jo varhaisessa vaiheessa keskustellen toiminnallisesti hyvistä, käyttäjälähtöisistä ratkaisusta.
Nina Jankola-Väntär | Henkilöstöjohtajan vinkit työhaastatteluun – kysy nämä työnantajakandidaatiltasi
6.4.2021
Rekrytointi on kahden kauppa. Me työnantajana etsimme joukkoomme taustoiltaan erilaisia ihmisiä rakentamaan kanssamme parempaa yhteiskuntaa. Sinä työnhakijana etsit yritystä, joka vastaa toiveitasi niin työtehtävien, yhteisön kuin kulttuurin näkökulmasta. Työhaastattelussa sinulla on oiva mahdollisuus ottaa selvää sinulle tärkeistä asioista mahdollisessa tulevassa työpaikassasi.
Tuomas Särkilahti | Vastuullinen yritys on luotettava kumppani
22.3.2021
Skanskan maailmanlaajuisesti yhteinen päämäärä on olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa. Tässä on lähtökohtamme liiketoiminnallemme, ja vastuullisuuden toteuttaminen käytännössä on meillä jokaisen asia ja työtämme joka päivä.
Aija Harju | Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia
18.3.2021
Jokainen työyhteisön jäsen haluaa tulla kunnioitetuksi ja arvostetuksi sellaisena kuin hän on. Meillä on tahto ja velvollisuus kehittää Skanskaa sellaiseksi työpaikaksi, jossa tämä toteutuu päivittäin. Siispä monimuotoisuuden ja hyväksyvän työyhteisön edistäminen on ollut yksi vastuullisuutemme keskeisistä teemoista jo vuosia. Rakennusala on edelleen miesvaltainen, joten monimuotoisuustyömme yksi tärkeimmistä tavoitteista on naisten urakehityksen tukeminen ja naisten osuuden lisääminen erityisesti työmaatehtävissä.
Antti Tuomainen | Vuokramallilla joustoa kasvukuntien tilahankintaan
15.3.2021
Kasvukunnissa mietitään nyt kuumeisesti, mikä on fiksuin tapa vastata väestönkasvun synnyttämiin tarpeisiin. Asuinalueiden kasvaessa palveluiden odotetaan löytyvän läheltä kotia. Miten kunnat vastaavat palvelutarpeeseen kestävästi ja laadukkaasti? Eivät ainakaan sitomalla pääomaa kohtuutonta korjausvelkaa kerääviin kiinteistöihin. Uudet, joustavammat vaihtoehdot vastaavat paremmin kuntien kasvavaan investointitarpeeseen.
Antti Tuomainen | Tarvitseeko kunnan omistaa käyttämänsä kiinteistöt?
20.1.2021
Monessa kunnassa on suuri kiinteistövarallisuus, josta suurin osa koostuu erilaisista palvelukiinteistöistä tai niin kuin niitä usein nykyisin kutsutaan, yhteiskuntakiinteistöistä. Kiinteistöt ovat vaihtelevassa kunnossa, ja niiden ylläpito on merkittävä kuluerä, kuten myös vanhojen tilojen korjaaminen tai uusien tilojen rakennuttaminen vanhentuneita tai sisäilmaongelmaisia tiloja korvaamaan. Olen itsekin työskennellyt kuntasektorilla, joten tiedän, että pienelläkin kunnalla saattaa olla satoja kiinteistöjä omistuksessaan.
Riia Aaltonen | Kolme nostoa rakennusten kosteudenhallinnasta
8.12.2020
Rakennusten kosteudenhallinta saattaa herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Niin sisäilmasta kuin homekouluista keskustellaan Suomessa varsin paljon, ja aihepiiriin liittyy näkemyksiä laidasta laitaan. Tässä kirjoituksessa avaan uudisrakentamisen kosteudenhallinta-asioita ja toivottavasti onnistun hälventämään myös pelkoja, joita kosteuteen usein liittyy.
Marja Kuosma | Asumisen uusi aika tarvitsee uusia ratkaisuja
18.11.2020
Kaikkia korona-ajan vaikutuksia ei kukaan vielä osaa arvioida, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että moni asia arjessamme tulee varmasti muuttumaan. Oma työni keskittyy markkinointiin ja asumisen kehittämiseen. Sen myötä pohdimme kollegoideni kanssa näitä muutoksen mahdollisia suuntia lähes päivittäin.
Toni Tuomola | Sinunkin kotitalosi voi pian kuulua aurinkosähköä hyödyntävään energiayhteisöön
11.11.2020
Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto on olennainen osa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämistä. Esimerkiksi aurinkoenergian käytön tulee lisääntyä selvästi, jotta voimme päästä hiilineutraaliustavoitteisiin, joita Suomessa on asetettu niin kaupunkien ja kuntien kuin valtakunnan tasolla.