Virpi päätyi rakennusalalle puolivahingossa. Kun rakennussiivoojana siipiään kokeillut parikymppinen Virpi näki, että naapuriin alettiin rakentaa rivitaloja, Virpi marssi työmaalle ja sai paikan joka paikan höylänä. Rakentaja oli Skanska. Talossa vietetyn 25 vuoden aikana Virpi on edennyt työn ohessa opiskelemalla työsuojeluvaltuutetuksi ja turvallisuusasiantuntijaksi.
”Olen aina sanonut, että opettelen mitä vain. Työmaan loppuessa otin tavaksi pyytää listan muista työmaista ja soitin heti, pääsenkö mukaan. Skanskassa olen nähnyt kaikkea kahvipaahtimoista vankiloihin ja ostoskeskuksista toimistorakennuksiin. Samalla olen voinut viedä oppeja puolelta toiselle.”
Edellisillä työmaillaan, kuten Lippulaiva-kaupunkikeskuksessa, Sipoon logistiikkakeskuksessa ja Olympiastadionilla, Virpi työaika kului muun muassa lakisääteisten perehdytysten, TR-mittausten ja raportoinnin parissa sekä neuvoessa, kuunnellessa ja kouluttaessa. Tällä hetkellä hän työskentelee Koskelan varikkohankkeella turvallisuusasiantuntijana.
"Työnkuva säilyy, mutta projektien ominaispiirteet ja ihmiset vaihtuvaat. Se pitää työni aina mielenkiintoisena", Virpi sanoo.
Intohimoa ja itseluottamusta
Kutsumuksen juuri turvallisuuteen Virpi löysi omakohtaisista syistä. ”Olin 26-vuotias, kun poliisi koputti ovelle ja kertoi, ettei puolisoni tule enää takaisin. Jäin leskeksi ja puolivuotiaan pojan yksinhuoltajaksi. Aloin miettiä, mitä valintoja elämässäni teen ja tajusin, että en itsekään ole kuolematon. Se avasi töissäkin silmät siihen, että muillakin läheisiä, jotka odottavat rakkaimpiaan kotiin.”
Virpin palo turvallisuusasioihin huomattiin, ja hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Vuonna 2007 alkoi työelämän asiantuntijatutkinnon opinnot. ”Nuorin lapseni syntyi vuonna 2008, ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen suoritin työoikeuden tentin kurssin parhailla pisteillä”, Virpi nauraa. Innoitusta Virpi sai kokeneilta opettajilta ja rautaisilta alan ammattilaisilta. ”Meitä ahdisti ja yhdisti samat asiat. Riskit ovat niin hemmetin suuret, ettei näissä asioissa voi hempeillä. Vaikka työ on tärkeää, todellinen elämä on toisaalla. Siellä ovat ne rakkaimmat ihmiset.”
Virpin pysäyttävät turvallisuusperehdytykset ovat muokanneet monen skanskalaisen ajatusmaailmaa. ”Teen tätä työtä täydellä sydämellä ja laitan persoonani peliin. Vieläkin tulee välillä sellainen olo, että teenkö tosiaan oikeita töitä? Saan toteuttaa päivittäin intohimoani, ja siitä vielä maksetaan.”
Skanskassa vietetyt työvuodet ovat kasvattaneet ammatillista itseluottamusta ja varmuutta siihen, että alanvalinta on oikea. Tänä päivänä kahden lapsen äiti on onnellinen siitä, että pääsee itsekin turvallisesti töistä kotiin ja töiden jälkeen virtaa riittää vielä muuhunkin.