Olisiko superkortteli vastaus tulevaisuuden asumisen haasteisiin?
Skanska kumppaneineen laatii NSDC-hankkeessa (Nordic Superblocks as Decarbonization Catalysts) suunnittelukäsikirjaa niistä päätekijöistä, jotka vaikuttavat superkorttelin elinvoimaan, asumisen kohtuuhintaisuuteen sekä kestävyyteen. Skanskan, KONEen, Tietoevryn, Granlundin, Integrion, Synocuksen ja Tampereen yliopiston käynnistämä Business Finlandin NextGenerationEU-rahoituksella käynnistämä aloite vauhdittaa siirtymää kohti päästöttömiä rakennuksia ja hiilineutraalia asumista.
Korttelirakenteella elinvoimaisempaa ja kestävämpää asumista
Merkittävä osa korttelin elinvoimaa, asumisen kohtuuhintaisuutta ja kestävyyttä muodostuu korttelin fyysisestä rakenteesta. Korttelirakenne esimerkiksi määrittää, mitä toimintoja ja palveluita korttelissa on, kuinka paljon se synnyttää liikennettä, miten rakennusten välissä oleva tila tukee asumista ja kuinka hyvä resilienssi sillä on.
Aktiivinen katutaso elävöittää kaupunkiympäristöä. Liiketilan lisäksi korttelissa tarvitaan kohtaamisen paikkoja ja yhteistiloja, jotka mahdollistavat yhteisöllisyyden kehittymisen. Joustavat korttelit ovat kestäviä, koska ne soveltuvat moneen käyttöön mutta myös tulevaisuuden tarpeisiin. Yhteistilat ja jakamistalous voivat tuoda laatua ja monimuotoisuutta jokapäiväiseen elämään nostamatta kuitenkaan elämisen kustannuksia.
Uudenlainen katuympäristö ja pihat luovat ympärilleen elinvoimaa. Korttelisuunnittelulla voimme luoda vaihtelua aktiivisten solmupisteiden ja rauhallisempien, puolijulkisten tilojen välillä. Katutason tilat rakennuksissa suunnitellaan yhdessä ulkotilan kanssa, jolla parannetaan mahdollisuuksia, että katuympäristö pysyy elävänä ja monimuotoisena. Katutason tilat voivat muuntautua liiketoiminnan tai asumisen käyttöön joustavasti, mutta tämä edellyttää uudenlaista korttelin hallintomallia.
Superkortteli on tiivis ja moderni yhteisö mutta myös vehreän elvyttävä paikka asukkailleen ja käyttäjilleen. Kaupunkivihreällä on merkittäviä vaikutuksia ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumisessa, viihtyisyydessä sekä korttelin arvonluonnissa käyttäjilleen ja omistajilleen.
Energiayhteisö luo pohjan viisaammille ratkaisuille
Hiilineutraalin kaupungin rakentamisessa energialla on iso rooli. Ratkaisut, joissa energia tuotetaan ja kulutetaan samassa paikassa vähentävät tarvetta verkostoinvestoineille ja niiden tuottamille hiilipäästöille. Paikallisessa energiatuotannossa on toki määrärajoitteita, jolloin energiaa saatetaan joutua tuomaan muualtakin. Tämän ulkoisen lähteen tarvetta voidaan kuitenkin vähentää optimoimalla energiankäyttöä korttelin rakennusten kesken sekä rakentamalla korttelikohtaisia energiavarastoja. Yksittäisen rakennuksen optimointimahdollisuudet ovat rajallisia, kun taas kytkemällä useampi ja eri käyttötarkoitusten rakennuksia yhteen, voidaan korttelista synnyttää kulutusjoustoon osallistuva kokonaisuus.
Tämä kytkentä, energiayhteisö, vaatii uudenlaista ennakoivaa kaupunkisuunnittelua, jotta mahdollistetaan uudenlaisen korttelin syntyminen energiajärjestelmineen. Rakennusten ja eri kiinteistöjen yhteen kytkentä energiayhteisöksi vaatii olemassa olevan teknologian uudenlaista soveltamista sekä ennen kaikkea uudenlaista hallintomallia, jolla mahdollistetaan eri kiinteistönomistajien intressien yhteensovittaminen.
Yhdessä tekemällä innovatiivisiin ratkaisuihin
Kaiken uuden luominen vaatii innovatiivisuutta, ja se syntyy avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä. Superkorttelikaan ei synny perinteisin menetelmin vaan se vaatii elinkaaren ylittävää prosessia, jossa huomioidaan loppukäyttäjän tarpeet jo ennen kuin viivaakaan on piirretty. Tämä on vaativa tehtävä maailmassa, joka muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja varsinkin kaupunkikehittämisessä, jonka toteutusaika on varsin pitkä.
Suunnittelu- ja toteutusprosessin kehittäminen nykyistä vuorovaikutteisemmaksi onkin yksi NSDC-hankkeen keskeisistä tavoitteista. Avainsanoja tähän ovat toimijoiden vuorovaikutus, avoin keskustelu fyysisinten kohtaamisten kautta, yhteisen kielen ja tiedollisen pohjan hakeminen sekä suunnittelun että rakentamisen havainnollisuuden lisääminen. Tämän päivän digitaaliset työkalut tukevat erittäin paljon tätä tavoitetta, mutta ytimessä on kuitenkin ihminen, me, jotka kaupunkikehitystä teemme ja kaupungeissa asumme. Vain me yhdessä voimme luoda jotain uutta ja parempaa.
Lue myös Tonin edellinen blogi: Kiertotalouden ekosysteemin rakentaminen on uraauurtavaa työtä
Julkaistu: 11.6.2025