Rickhard Ekman tuli Skanskaan laskennan kehityspäälliköksi vuonna 2019. Hänen vastuualueenaan tarjoamisen tuen tiimissä on koko Skanska Suomen kustannus- ja tarjouslaskennan eli teknisen laskennan kehittäminen ja tuki.
”Tarjoustoiminta on muutakin kuin laskentaa”, Rickhard avaa monipuolista työkenttäänsä, jonka parissa hän on viihtynyt kuusi vuotta.
Skanskan tarjoamisen tuki -tiimissä on laaja-alaista asiantuntemusta. Tiimiläiset työskentelevät kustannus- ja hiilijalanjälkilaskennan, suunnittelun ohjauksen, riskienhallinnan ja myös niiden varsinaisten tarjousten parissa.
Rickhard valmistui rakennusinsinööriksi vuonna 2013, aloitteli laskentatehtävissä jo opintojen aikana ja teki opinnäytetyönsä tietomallipohjaisesta määrä- ja kustannuslaskennasta. Koko tähänastinen työura onkin kulunut tarjoustoiminnan ja laskennan parissa. Mutta tarvitseeko laskennan asiantuntija rakennusalan koulutusta?
”Näen, että rakennusalan koulutus on näissä tehtävissä tärkeä, mutta ei välttämätön. Se helpottaa, sillä siten pääsee helpommin työn ytimeen.”
Rickhard on loppukesästä 2025 siirtymässä uusiin haasteisiin, Skanska Talonrakennuksen Etelä-Suomen toimitilarakentamisen yksikön laskentapäälliköksi.
”Halusin siirtyä tehtävään, jossa pääsen vaikuttamaan entistä laajemmin tarjoustoiminnan ja -laskennan kokonaisuuteen sekä kehittämään ihmisiä ja prosesseja käytännössä. Molemmissa rooleissa on vahva kehittävä ote – nykyisessä keskityn enemmän laskennan kehitykseen, ja uudessa laajennan näkökulmaa kattamaan myös tarjoustoiminnan kokonaisuuden. Muutos tuo mukanaan laajemman vastuun ja lisää operatiivista tekemistä, mutta kehitys ja prosessien parantaminen säilyvät työnkuvassani edelleen”, Rickhard kertoo.
Ei valmiita vastauksia
Kun Rickhard tuli Skanskaan, yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään oli selkeyttää ja kehittää tarjoustoimintaprosessia.
”Ja se onkin ollut yksi isoimmista asioista, joita olemme tiimimme kanssa yhdessä saaneet aikaan: Skanskan tapa tehdä tarjoustoimintaa ja laskentaa. Olemme itse ja yhdessä kumppaniemme kanssa kehittäneet erilaisia työkaluja, mallipohjia ja järjestelmiä tukemaan prosessimme mukaista toimintaa”, Richard kertoo.
Hän mainitsee, että skanskalaiset laskennan ja tarjoustoiminnan asiantuntijat ovat aktiivista ja kehittämismyönteistä porukkaa.
”Hatunnosto koko tiimille, joka on pystynyt arjen keskellä luomaan myös uutta. Kyllä meillä on toiminnan kehittämiselle selkeästi imua, eikä kehitettäviä asioita siis pidä väkisin työntää tai puskea.”
Hän kertoo, että uusien työkalujen ja toimintamallien kehitystyössä on kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin sen tulee olla hyvin käyttäjälähtöistä, eli käyttäjien täytyy olla aktiivisesti mukana.
”Asioita ei kannata hioa itsekseen liian pitkälle, sillä yhteistyössä lopputuloksesta tulee aina parempi. Kehittämisessä tarvitaan erilaisia ihmistyyppejä – pelkästään innokkaiden kehittäjien kesken ei välttämättä synny parasta lopputulosta.”
Lisäksi uusien järjestelmien ja toimintatapojen käyttöönottoon tarvitaan aina riittävästi koulutusta ja tukea.
”Siten valitut toimintatavat ja ratkaisut tehostavat toimintaa ja kehittäminen tuo konkreettisia hyötyjä”, Rickhard sanoo.
”Yksi tärkeä juttu minulle on se, ettei työ ole liian helppoa, vaan antaa haastetta – ja että vastuuta myös annetaan kantaa. Skanskassa on tilaa”, Rickhard sanoo.
Eikä aina toki tehdä täysin uutta, vaan Rickhardin työhön kuuluu myös jatkuva parantaminen ja olemassa olevien prosessien hiominen. Päämääränä on toiminnan kehittäminen koko ajan tehokkaammaksi, laadukkaammaksi ja tarkemmaksi.
”Tykkään siitä, että näissä asioissa harvoin on valmiita vastauksia. Teknologia mahdollistaa uusia asioita, mutta jotta saamme isoimman hyödyn irti, ei pelkkä uusi työkalu riitä. Joten jos otamme uuden työkalun käyttöön, täytyy meidän kehittää ja muuttaa myös toimintatapoja, prosesseja, rooleja ja vastuita.”
Riittävästi haastetta ja katse pitkälle tulevaan
”Skanskassa on todella hyvä porukka ja henki. Joka aamu on kiva tulla töihin”, Rickhard toteaa.
”Yksi tärkeä juttu minulle on se, ettei työ ole liian helppoa, vaan antaa haastetta – ja että vastuuta myös annetaan kantaa. Olen ollut hyvin tyytyväinen siihen, ettei Skanskassa mikromanageerata. Täällä on tilaa kehittää ja miettiä itse ja porukalla, miten toimintaa kannattaa parantaa.”
Hän kertoo, että Skanskan kehityshankkeet ovat yhä pitkäkestoisempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia.
”Suurissa hankkeissa haasteetkin ovat suurempia. Niiden ratkomisessa ei kannata tavoitella pikavoittoja, sillä kehitystyössä lyhin reitti ei yleensä ole paras. Tämä on työn haaste ja samalla sen suola.”
Rickhard uskoo siihen, että kehitystyössä tulee katsoa pitkäjänteisesti kauas tulevaisuuteen.
”Muuten meno on poukkoilevaa, eikä se tuo arvoa.”
Hän on saanut hyvää palautetta siitä, että jaksaa viedä asioita eteenpäin, vaikka kehitystyössä voi usein kestää vuosia ennen kuin päästään tavoitteisiin ja hyödyt näkyvät.
Pitkälle Rickhard katsoo myös harrastuksensa maantiepyöräilyn parissa.
”Laji kehittää työelämässäkin tärkeitä taitoja: sitkeyttä, tavoitteellisuutta, jaksamista. Ja hyvää tekee sekin, että urheilu vie ajatukset ihan muualle esimerkiksi työstä.”
Ratkaisuja ja oppeja kansainvälisistä verkostoista
Rickhard mainitsee Skanskan plussana myös kansainvälisyyden. Hän on ollut mukana Skanska Scale -koulutusohjelmassa, jossa valmennetaan skanskalaisia johtajia kansainvälisiin johtamistehtäviin. Ohjelma on antanut Rickhardille ahaa-elämyksen siitä, miten isot verkostot Skanskassa kansainvälisestikin on.
”Asiantuntijuutta ja osaamista löytyy niin meiltä Suomesta kuin muistakin liiketoimintayksiköistämme. Joskus sitä hakkaa päätään seinään jonkin ongelman kanssa, kunnes huomaa, että tämähän on jo jossain päin maailmaa meillä Skanskassa ratkaistu. Kannattaa tarttua puhelimeen ja olla yhteyksissä kollegoihin ympäri maailman!”
Rickhard teki Skanska Scale -koulutusohjelmaan kuuluvan vaihtonsa keväällä 2025 Skanska Sverige Ab:ssa projektinhallintajärjestelmän esiselvitystyössä.
”Tavoitteeni oli viedä Ruotsiin meidän kokemuksiamme ja parhaita käytäntöjämme vastaavista hankkeista sekä yhdessä tunnistaa uusia ja innovatiivisia tapoja työskennellä tulevaisuudessa. Halusin myös syventyä ruotsalaisten tarjoustoiminnan ja -laskennan tapoihin ja tuoda näitä oppeja takaisin meille Suomeen.”
Ruotsissa Rickhard pääsi päivittäin käyttämään myös omaa äidinkieltään. Haasteitakin tosin oli:
”Vaikka oma äidinkieleni on ruotsi, riikinruotsi tuo aina omat pikkuhaasteensa. Muun muassa frallat ja semlat menivät aluksi sekaisin – suomenruotsiksi fylld semla tarkoittaa täytettyä sämpylää, ruotsiksi taas laskiaispullaa. No, seuraaviin palavereihin osasin sitten jo tilata oikeat tarjoilut”, Rickhard nauraa.