Koskelan varikkohankkeessa nykyiset, jopa 80 vuotta vanhat ja osittain epätarkoituksenmukaiset tilat korvataan uudella vaunuvarikolla. Uuden vaunuvarikon on määrä palvella tarkoitustaan seuraavat sata vuotta.
Osana hanketta uusitaan myös vaunuvarikon yhteydessä olevat ratakunnossapidon tilat. Koskelan varikko tulee valmistuttuaan olemaan Helsingin raitioliikenteen toinen päävarikko Ruskeasuon varikon ohella.
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hankejohtaja Lotta Koski-Lammi kertoo, että massiiviselle hankkeelle asetettiin jo ennen hankesuunnittelua neljä kunnianhimoista tavoitetta.
"Päätimme, että rakennushankkeen laatutason tulee tukea varikon kustannustehokasta toimintaa koko elinkaaren ajan. Hankkeen on myös toimittava edelläkävijänä ympäristövastuullisessa rakentamisessa", Koski-Lammi sanoo.
Lisäksi tavoitteeksi asetettiin hankkeen pysyminen aikataulussa ja budjetissa. Projektin toteutukseen päätettiin hakea parhaat ratkaisut yhdessä hankkeen toimijoiden kanssa.
"Olemme ylpeitä siitä, että hankkeen toteutusvaiheessa vaativat tavoitteemme ovat pitäneet."
Tavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaa
Koskelan varikkohankkeen toteuttaa Akseli-allianssi, jossa Skanska toimii päätoteuttajana. Allianssin projektipäällikkö Antti Leskinen Skanskasta kertoo, että ennen hankkeen käynnistymistä tutustuttiin laajasti vastaavantyyppisiin rakennushankkeisiin Suomessa ja maailmalla. Niistä haettiin parhaita käytäntöjä ja kehitettiin yhdessä uudenlaisia innovatiivisia toimintamalleja.
"Haluamme tehdä varikkohankkeesta rakennusalan kärkihankkeen", Leskinen tiivistää.
Koskelan uusi varikko vastaa vauhdilla lisääntyvän raitioliikenteen ja kaupunkilaisten kestävän liikkumisen tarpeisiin. Uuden varikon laajuus on noin 41 000 bruttoneliömetriä.
Kaikki kiertyy tilaajan tavoitteisiin. Niiden toteutumista seurataan tarkasti kaikessa päätöksenteossa, ja ne ohjaavat kaikkea toimintaa. Projektijohdon kokousten asialistatkin määräytyvät tämän mukaan.
Leskisen mielestä oleellista on pilkkoa tavoitteet ja tehdä niistä mitattavia. Tästä syystä tilaajan päätavoitteet on toteutusvaiheessa jaettu kahdeksaan tavoitteeseen.
"Tavoitteet konkretisoituvat, kun ne pilkotaan pienempiin osiin ja niille asetetaan mittarit. Esimerkiksi moni ympäristötavoite voidaan esittää numeroina."
Allianssin suunnittelupäällikkö Teemu Saarinen Skanskasta sanoo, että tavoitteiden purkaminen numeroiksi varmistaa asioista yhtenäisen käsityksen kaikille hankkeeseen osallistujille.
"Hankkeessa on paljon välitavoitteita. Näin projektijohto pysyy koko ajan kartalla, missä mennään. Edistymisestä myös viestitään tehokkaasti kaikille hankkeen osapuolille", Saarinen toteaa.
Hanke on jaettu moniin välitavoitteisiin, ja hankkeen etenemisestä viestitään aktiivisesti kaikille osapuolille.
Kunnianhimoiset ympäristötavoitteet
Kunnianhimoisista ympäristötavoitteista kertoo se, että kohteelle haetaan BREEAM-ympäristöluokituksen korkeinta Outstanding-tasoa. BREEAM on Euroopan arvostetuin kestävän rakentamisen ympäristöluokitus.
Hanke on jo saavuttanut merkittävän virstanpylvään tavoitteessa, sillä Akseli-allianssille myönnettiin suunnitteluvaiheen BREEAM Outstanding -luokitus 91,1 prosentin pistemäärällä, joka on korkein kaikista Suomen yli 140 suunnittelu- ja rakentamisvaiheen BREEAM-luokituksista.
Hanke täyttää myös EU-taksonomian eli EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän kriteerit.
Hiilijalanjälkeä minimoidaan hankkeen kaikissa vaiheissa materiaalien valmistuksesta työmaatoimintoihin ja kiinteistön käytön aikaiseen energiatehokkuuteen saakka.
Keskeinen työkalu tässä on hiilijohtaminen, jossa hiilijalanjäljen pienentäminen integroidaan projektin johtamiseen samalla tavalla kuin kustannukset, aikataulu ja laatu.
Hankkeen toteutusvaiheelle on määritelty hiilibudjetti. Hiilisäästötoimenpiteitä on löydetty jo nyt yli 4 000 hiiliekvivalenttitonnia. Hankkeessa käytetään muun muassa huomattava määrä vähähiilistä betonia ja kierrätettyä kiviainesta.
Lotta Koski-Lammi kertoo, että hankkeessa käytetään muutenkin mahdollisimman paljon vähähiilisiä rakennusmateriaaleja ja tehdään materiaaleja säästäviä suunnitteluratkaisuja.
"Yksi hankkeen innovaatioista on digitaalisten mittapöytäkirjojen hyödyntäminen hiilibudjetin toteutumisen seurannassa. Niiden avulla tiedämme käytetyn betonin tarkan määrän."
Koski-Lammi huomauttaa, että vähähiilisyyden ohella hankkeelle on asetettu useita muitakin vaativia ympäristötavoitteita. Tavoitteena on esimerkiksi tuottaa mahdollisimman vähän jätettä ja hyödyntää syntyvä jäte mahdollisimman tarkasti. Rakennusjätteiden hyötykäyttöaste on tällä hetkellä 98,8 prosenttia. Työmaalla käytettävät polttoaineet ja sähkö ovat sataprosenttisesti uusiutuvista lähteistä.
Antti Leskinen lisää, että hankkeessa on kunnianhimoisia tavoitteita myös kustannustehokkuudelle ja laadulle.
"Pyrimme lyhentämään rakennusvaihetta kuusi kuukautta alkuperäisestä aikataulusta."
Myös työturvallisuudessa on kovat tavoitteet. Leskisen mukaan tavoitteena on tapaturmaton työmaa. Kaikkia hankkeella työskenteleviä kannustetaan turvallisuushavaintojen tekemiseen, ja havaitut puutteet korjataan nopeasti.
Uusi toimintamalli ongelmien ratkaisuun
Yhteistyön tehostamiseksi Koskelan varikkohankkeessa on käytössä niin sanottu VDC-malli (Virtual Design and Construction).
Teemu Saarisen mukaan VDC on rakennushankkeiden johtamisen viitekehys, jonka avulla pystytään muun muassa tehostamaan merkittävästi ongelmanratkaisua. Yksi keino ovat ICE- eli Integrated Concurrent Engineering -sessiot, joihin osallistuu allianssitoimijoiden ohella myös varikon tulevia käyttäjiä.
”ICE-sessioissa ratkotaan tehokkaasti monialaisia kysymyksiä ja aiheita, joihin vaaditaan useiden eri osapuolten asiantuntemusta ja näkemystä."
Saarisen mukaan sessioiden tavoitteiden täyttymistä myös mitataan. Hankkeessa on pidetty jo yli 600 tavoitteet täyttänyttä ICE-sessiota.
Lotta Koski-Lammilla on kokemusta monista suurhankkeista sekä tilaajana että konsulttina. Koskelan varikkohankkeessa on hänestä ainutlaatuista innovatiiviset toimintamallit ja johdonmukainen tavoitejohtaminen, jota reflektoidaan jatkuvasti yhdessä.
"Tämä on ensimmäinen hanke, jossa kaikista tilaajan tavoitteista on tullut aidosti koko hankkeen yhteisiä tavoitteita. Niitä kohti työskentelevät kaikki. Ja jos saavutamme alkuperäisen tavoitteen, voimme nostaa riman yhdessä entistä korkeammalle."
Havainnekuva valmiista varikosta. Koskela tulee valmistuttuaan olemaan Helsingin raitioliikenteen toinen päävarikko ja sen on määrä palvella tarkoituksessaan seuraavat sata vuotta. Kuva: Arkkitehtityöhuone APRT.