Rakennusalalla on jo pitkään puhuttu muuntojoustavuudesta. Termin voi pilkkoa suunnitteluvaiheen suunnittelujoustoon sekä valmiin rakennuksen monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen. Muunneltavuus tarkoittaa valmiin rakennuksen, asunnon tai huonetilan kykyä mukautua eri tarpeisiin tai olosuhteisiin tekemällä rakennusteknisiä muutoksia, kun taas monikäyttöisyys mahdollistaa muutosten tekemisen ilman suurempia rakennusteknisiä toimenpiteitä.
Kun tila on helposti muuntautumiskykyinen, on sen käyttäjällä suurempi vapaus luoda siitä itselleen sopiva ilman rakenteellisia muutoksia tai suuria kompromisseja.
Muuntojoustavuutta voi pitää myös vastuullisena rakentamisena, sillä siten voidaan pidentää rakennuksen käyttöikää ja isossa kuvassa pienentää hiilijalanjälkeä.
Älykäs asunto tuntee asukkaansa
Muuntojoustavuus näkyy vahvasti nykypäivän suunnittelussa. Esimerkiksi kaavamääräyksissä edellytetään, että asuinrakennuksen eri huoneistotyypit voidaan tarvittaessa myöhemmin yhdistää.
Pienehköillä muutoksilla voidaan myös esimerkiksi lisätä esteettömyyttä, väljentää kulkureittejä tai yhdistää tai eriyttää huoneita.
"Näin sama asunto palvelee pariskuntaa lapsiperhevaiheessa ja ikääntyessä – tai niin terveenä kuin sairastumisen tai vammautumisen jälkeenkin", kertoo Skanskan kehityspäällikkö Tuomas Koivula.
”Me Skanskassa puhumme myös digitaalisesta muuntojoustavuudesta, joka on seinien siirtoja kevyempää ja kustannustehokkaampaa, mutta samalla vaikuttavuus asukkaan elämään voi olla huima. Asunnon sisältämien digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan tukea tilojen käyttäjiä ja asukkaita erilaisissa elämänvaiheissa. Älykkäät asunnot voivat esimerkiksi oppia tuntemaan asukkaidensa arjen ja sen poikkeamat sekä reagoimaan niihin. Tarvittaessa ne myös opastavat, muistuttelevat, aktivoivat ja tekevät puolesta.”
Tuomas muistuttaa, että digitaalisen muuntojoustavuuden täytyy olla suunnittelun tavoitteena alusta asti, jotta mukauttaminen on mahdollista toteuttaa myöhemmin. Esimerkiksi rakennusautomaatio- ja sähköjärjestelmät voidaan suunnitella niin, että niiden ominaisuuksia on helppo laajentaa ja muokata myöhemmin.
”Kaikkea ei toki tarvitse ottaa käyttöön heti rakentamisvaiheessa, mutta kun muutoksille tehdään valmiudet valmiiksi, voi niitä ottaa käyttöön tarpeen mukaan”, hän kertoo.
Koti voi helpottaa arkea ja vähentää huolia
Digitaalista muunneltavuutta on tutkittu SmartLabissa, joka on älykotien kehitysalusta, eli asumista palvelevan teknologian kehittämiseen ja testaukseen suunniteltu asunto Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuksella Helsingin Myllypurossa.
SmartLab on Skanskan, ABB:n ja Metropolian yhteinen älykotilaboratorio. Se toimii monialaisen oppimisen ja tutkimus- ja kehitystyön koekenttänä, ja sitä hyödynnetään myös Metropolian opiskelijoiden innovaatioprojekteissa ja opinnäytetöissä.
Älykkään digitekniikan potentiaalia ja vaikuttavuutta tarkasteltiin vuonna 2024 päättyneessä Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinvoinnin edistäjänä -projektissa, jonka motivaattorina oli julkisuudessakin keskustelua herättänyt sosiaali- ja terveysalan henkilöstöresurssien riittämättömyys tulevaisuudessa sekä yhteiskunnallinen tahtotila siitä, että ihmiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Projektissa, jossa Skanskan lisäksi olivat mukana Metropolia ja Benete sekä rahoittajana sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, selvitettiin, miten erilaista asumisen dataa voidaan hyödyntää asukkaan hyvinvoinnin edistämiseen sekä elämänlaadun ja asumisen tukemiseen.
”Asunnoista saadaan usein jo nyt runsaasti olosuhdetietoa esimerkiksi huonelämpötilasta ja sisäilman suhteellisesta kosteudesta. Tiedonkeruu ei kuitenkaan asumista ja arkea paranna, jos tietoa ei osata analysoida ja valjastaa käyttöön”, Tuomas sanoo.
Asumisesta kerättyä dataa voisikin hänen mukaansa hyödyntää paljon nykyistä tehokkaammin ja rikastaa sitä asukkaan toiminnasta, kuten vedenkulutuksesta, automaattisesti kerätyllä tiedolla. Kun lisäksi tunnetaan asukkaan taustaa, terveyttä ja yksilöllisiä mieltymyksiä ja odotuksia, voi älykäs asunto havaita ja tunnistaa muutoksia asukkaan arjessa.
”Asunto voi ensin tukea toimintakykyä ja kannustaa aktiivisuuteen. Ja kun toimintakyky esimerkiksi iän myötä ehtyy, toimii asunto asumista avustavana assistenttina. Älykäs asunto voi helpottaa arkea ja vähentää huolia. Sama tekniikka voi toki palvella myös esimerkiksi hoivakodeissa ja tuetun asumisen piirissä”, kuvaa Tuomas.
”Ihmisten tarpeet vaihtelevat elinkaaren aikana, ja siksi tarvitaan muuntojoustavuutta”, hän kiteyttää.
2020-luvulla suunnitellaan sujuvaa arkea
Siinä missä hissivaatimukset, kynnyskorkeuksien madaltuminen, vapaiden kulkuaukkojen leventyminen ja pyörähdysympyrät edistivät esteettömyyttä 1980–1990-luvuilla, tuo vastaavasti digitaalinen muuntojoustavuus asumiseen mahdollisuuksia 2020-luvulla.
Esimerkkejä asumista tukevista digitaalisista ratkaisuista:
- Automaattisesti aamuisin nousevat verhot tukevat vuorokausirytmiin orientoitumista. Verhot voivat liikkua myös auringonkierron ja ulkolämpötilan mukaan, mikä auttaa lämpötilan säätelyssä.
- Kulkureitille syttyvä valaistus tukee öisellä wc-käynnillä, ja automaattiovet auttavat lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa kulkijaa.
- Turvallisuutta lisäävät ohjattavat pistorasiat, jotka voidaan tarpeen mukaan aktivoida käyttöön tai ottaa pois käytöstä. Palovaroittimet voivat muistuttaa taloyhtiötä paristojenvaihdosta ja testauksesta.
- Asunto voi sateisella säällä muistuttaa lapsia sadevarusteista tai tarjota ikääntyvälle asukkaalle säännöllisiä jumppavinkkejä. Jääkaappi tai vesipiste voi muistuttaa säännöllisestä syömisestä ja juomisesta.
- Muistutukset voivat kuulua äänenä tai näkyä äly-tv:ssä tai huoneistonäytöllä ovenpielessä.
- Ääniohjauksella toimiva valaistus on hallittavissa myös flunssassa vuoteen pohjalta.
- Asunnolle voidaan syöttää oikeat tausta-asetukset eri tilanteisiin, jolloin esimerkiksi valaistusta ja ilmanvaihtoa voidaan säätää automaattisesti sen mukaan, ovatko asukkaat kotona, poissa, pidempään matkoilla vai esimerkiksi nukkumassa.
- Tietyt talotekniset järjestelmät voivat aktivoitua esimerkiksi silloin, jos asukas – eli käytännössä hänen puhelimensa – saapuu määritellylle alueelle, kuten kilometrin säteelle kotoa – tätä kutsutaan nimellä geofencing.
Kaikkia edellä mainittuja esimerkkejä yhdistää se, että asuntoa voidaan päivittää asukkaiden vaihtuvien tarpeiden mukaan. Tämä lisää joustoa ja asumisen miellyttävyyttä eri elämäntilanteissa.
Esimerkiksi Skanska Kotien kohteessa, As. Oy Helsingin Reginanrannassa asukkaat voivat ottaa käyttöönsä ääniohjauksen, geofencingin, tai perinteistä ovipuhelinta täydentävän ratkaisun, jolla ulko-oven saa turvallisesti avattua etänä älypuhelimen kuvayhteyden avulla, jos vaikka lapsi on unohtanut avaimensa kotiin.
Tulevissa Skanska Kotien projekteissa digitaaliset valmiudet ovat ajateltu arjen näkökulmasta ja ne kytkeytyvät luonnolliseksi ja huomaamattomaksi osaksi asuntoa, ollen samalla asukkaiden arjessa merkityksellisiä. Lue lisää Skanska Kotien älykkäistä ratkaisuista.
Lue lisää aiheesta:
Tällainen tulevaisuuden koti voi olla – SmartLabissa kiihdytetään älykkään asumisen ratkaisuja
Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinnoinnin edistäjänä (stek.fi)