Rakennushankkeiden onnistunut suunnittelu ja toteutus vaatii toimivaa yhteistyötä ja ongelmanratkaisukykyä. Mitä suurempi hanke on kyseessä ja mitä useampi toimija siinä on mukana, sitä enemmän on myös haasteita ratkottavaksi ja yhteistyölle tarvetta.
Vuonna 2029 valmistuvan Koskelan varikon työmaa on mittava. Valmistuessaan se kattaa noin 41 000 bruttoneliömetriä, ja sinne rakennetaan säilytystilat noin 50 raitiovaunulle, noin 13 vuorokausihuoltopaikkaa ja 13 kunnossapitopaikkaa, sorviraide sekä työvaunujen säilytys- ja huoltopaikkoja.
Koskelan varikkohanketta rakennetaan Akseliksi nimetyn allianssiryhmän voimin, ja hankkeen mittakaavasta kertoo se, että sen parissa työskentelee lähes 300 asiantuntijaa allianssin eri organisaatioista eri puolelta Suomea. Osapuolia ovat Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n lisäksi päätoteuttaja Skanska sekä suunnitteluosapuolet Sweco, Sipti Infra, Rejlers ja Arkkitehtityöhuone APRT.
Varikon tulevilla käyttäjillä on erilaisia tavoitteita aina ympäristövastuullisuudesta taloudellisuuteen ja toiminnallisuuteen. Se tuo mukanaan monenlaisia suunnittelun haasteita. Haasteita tulee myös siitä, että suuret rakennushankkeet ovat usein yksiöllisiä ja rakennusajat pitkiä – Koskelan varikkohanke kestää noin kuusi vuotta.
“Koskelan varikkohankkeessa on tosi laaja sidosryhmä- ja käyttäjäpohja, joilla kaikilla on omia tavoitteitaan. Kysymys on siitä, miten me tätä kaikkea hallitsemme”, kertoo Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hankejohtaja Lotta Koski-Lammi.
Osapuolten välisen yhteistyön tehostamiskesi ja tavoitteiden saavuttamiseksi Koskelan varikkohankkeessa otettiin vuosi sitten käyttöön VDC-malli. VDC-lyhenne tulee sanoista Virtual Design and Construction. Se on projektinjohtamisen viitekehys, jonka avulla Koskelassa on pystytty tehostamaan merkittävästi ongelmanratkaisua ja parantamaan yhteistyötä osapuolten välillä.
Intensiivistä ongelmanratkaisua
Koskelan varikkohanke on ollut käynnissä nyt lähes kaksi vuotta, joista VDC-malli on ollut käytössä vuoden. Mitä hyötyjä malli on tuonut hankkeelle ensimmäisen vuoden aikana?
VDC koostuu kuudesta kokonaisuudesta, joista yksi ovat tehokkaat ICE eli Integrated Concurrent Engineering -ongelmanratkaisusessiot.
Tehokas ongelmanratkaisu Koskelassa on kulminoitunut näihin ICE-sessioihin, joissa allianssiosapuolet työskentelevät yhdessä, ja joissa keskitytään vain ongelmanratkaisuun ja innovointiin. Suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä on vuoden aikana onnistuttu ratkaisemaan yli 500.
"Odotuksemme Koskelassa oli, että haasteita ratkotaan tiiviisti ja intensiivisesti, jotta niitä saataisiin myös ratkaistuksi sen sijaan, että tehtäisiin monta asiaa pitkään ja hitaasti. Kun solmut on saatu ratkaistua, voimme kukin viedä asioita eteenpäin omilla tahoillamme", Lotta kertoo.
Mutta olivatpa suunnittelusessiot kuinka innovatiivisia ja tehokkaita tahansa, oleellista Lotan mukaan on se, mitä tapahtuu sessioita edeltävänä aikana ja niiden jälkeen.
Samaa mieltä on myös Skanskan projektipäällikkö Kalle Timola.
“Tässä ei ole kyse pelkästään ihmisten kokoamisesta yhteen, vaan myös dokumentaatiosta sekä digitaalisesta järjestelmästä, johon kaikilla on yhteinen pääsy ja josta tulokset pystytään jälkikäteen näkemään”, hän kertoo.
"Se vaatii sitä, että mukana on henkilöitä, jotka fasilitoivat prosessia ja huolehtivat siitä, että kokonaisuus toimii: että tiedetään, mitä asioita käsitellään missäkin sessiossa ja milloin."