Skanska ja Lahden tilakeskus ovat solmineet sopimuksen Lahden kaupunginsairaalan uudistushankkeen toisen vaiheen toteuttamisesta.
Hankkeessa muutetaan osoitteessa Harjukatu 48 sijaitsevan sairaalan D- ja F-osat sairaalatiloista avoterveydenhuollon vastaanottotiloiksi. Rakennustyöt käynnistyvät syyskuun alussa, ja hanke valmistuu helmikuun lopussa 2019.
Hanke liittyy Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimintojen uudelleenorganisointiin. Lahden kaupungin terveyspalvelut siirtyivät vuoden 2017 alusta perustetun hyvinvointikuntayhtymän alaisuuteen. Hyvinvointikuntayhtymä keskittää sairaalatoimintojaan Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja avovastaanottoja Lahden kaupunginsairaalaan.
”Kiinteistöstä käytetään edelleen nimeä Lahden kaupunginsairaala tai kaupunginsairaala, vaikka sairaalatoimintaa siellä ei enää ole. Lopullinen nimi päätetään toisen vaiheen valmistuttua, jolloin kaikki toiminnat ovat löytäneet paikkansa”, kertoo projektipäällikkö Pirjo Asikainen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kiinteistöpalveluista.
Sairaalarakennuksen uudistustyöt toteutetaan toiminnassa olevan kiinteistön ympärillä ja vieressä, minkä vuoksi työt pyritään suunnittelemaan mahdollisimman hyvin siten, että ne eivät häiritse normaalia toimintaa.
”Erityisenä haasteena hankkeessa ovat käytössä olevan rakennuksen osan taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen sekä asiakkaiden turvallisen liikkumisen varmistaminen työmaan läheisyydessä ja työmaan kautta koko rakennusvaiheen ajan”, toteaa yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo Skanskasta. ”Esimerkiksi F-osan toisessa kerroksessa ovat kuvantamishuoneet käytössä koko työmaan ajan”, Koskipalo jatkaa.
Lahden kaupunginsairaalan uudistamisen toinen vaihe päättää hankekokonaisuuden, joka tähän mennessä on Lahden tilakeskuksen kaikkien aikojen suurin. Hankesuunnitteluvaihe mukaan lukien kyse on lähes kymmenen vuoden työstä. Tuona aikana näkemykset suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta ovat muuttuneet moneen kertaan, ja niin myös hankkeen sisältö.
Korjaustyöt ovat varsin laajoja: 1960-luvun lopulta peräisin olevista D- ja F-osista puretaan lähes kaikki vanhat väliseinät, hormit, välipohjien pintalaatat sekä osa alapohjia sekä olemassa oleva talotekniikka. ”Käytännössä vain kantava runko säilytetään”, toteaa Koskipalo.
F-osan vesikatolla ilmanvaihtokonehuoneisiin tehdään laajennustöitä, ja molemmissa rakennuksen osissa uusitaan lisäksi ikkunat ja tehdään sokkeli- ja salaojakorjauksia. Talotekniikkajärjestelmät päivitetään vastaamaan tämän päivän vaatimustasoa. Lisäksi matala G-rakennus puretaan ja sen tilalle tehdään polkupyöräkatos.
Varsinaisen muutosalueen ulkopuolelle jää osa tiloista lähinnä kellarikerroksissa. Nämä tilat on uusittu jo uudistushankkeen aikaisemmissa vaiheissa. Toisen vaiheen aikana niissä tehdään kuitenkin jonkin verran talotekniikkaan sekä rakennustekniseen perusparannukseen liittyviä töitä.
Lisätietoja:
Lahden tilakeskus, rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, 050 65 861, leena.pirttila[at]lahti.fi
Skanska Talonrakennus Oy, yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo, puh. 0400 174 077, jarkko.koskipalo[at]skanska.fi
Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi
Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä infrarakentaminen. Skanska Oy:n liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2016 oli noin 946 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli vuoden lopussa 2 018.