Meidän pitää siis päästä tilanteeseen, jossa lähes jokaisen rakennuksen katolle ja julkisivuihin on sijoitettu mahdollisimman suuri aurinkopaneelikenttä. Aurinkosähköä voidaan käyttää kiinteistösähkönä, yksittäisten asuntojen tarpeita täyttämään sekä lataamaan sähköautoja, joita huristelee Suomen teillä yhä enemmän.
Miksi emme siis jo varusta kaikkia rakennuksia aurinkopaneeleilla? Jotta investoinnit aurinkosähköön olisivat kannattavia, niitä ei kannata välttämättä tehdä liian pienissä yksiköissä eli esimerkiksi siten, että jokainen taloyhtiö kerrallaan vertailee ja kilpailuttaa omia ratkaisujaan. Tehokkaampaa olisi, jos esimerkiksi korttelit muodostaisivat omia energiayhteisöjään, joissa olisi mukana useita taloyhtiöitä ja liikekiinteistöjä.
Aurinkosähkön käytön esteet nurin
Liikekiinteistöissä sähköntarpeen suurimmat piikit ajoittuvat tyypillisesti päiväsaikaan, kun taas asuinrakennuksissa piikit ajoittuvat aamuun ja iltaan. Koska tuotetun sähkön määrä ja käyttötarve vaihtelevat, paikalla tuotettua sähköä tulisi olla mahdollista siirtää edullisesti ja helposti kiinteistöltä toiselle sinne, missä sitä tarvitaan. Tämän tulisi onnistua ilman sähköveroa tai siirtomaksuja. Näin kiinteistön rakennuttajia ja omistajia kannustettaisiin investoimaan vähäpäästöisiin energialähteisiin.
Tällä hetkellä voimassa oleva sähkömarkkinalainsäädäntö kuitenkin käytännössä estää sähkön siirron kiinteistöltä toiselle. Jos näin tehdään, sähköstä on maksettava sähkön siirtomaksu ja vero, mikä tekee järjestelmästä kannattamattoman. Esteiden poistamiseen on kuitenkin herätty, ja lainsäädännön uudistukset, jotka pohjautuvat työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkohankkeen tuloksiin, ovat käynnissä.
Vuonna 2022 tulee käyttöön sähkön hyvityslaskentajärjestelmä, joka lisännee aurinkosähkön houkuttelevuutta huomattavasti. Hyvityslaskenta mahdollistaa aurinkosähkön käyttämisen paitsi taloyhtiöiden kiinteistösähkönä, myös asuinkerrostalojen yksittäisissä huoneistoissa. Nykyisen lainsäädännön mukaan aurinkosähkön siirtämisestä asuntoihin täytyy maksaa sähkönsiirtomaksu ja -vero, vaikka sähkö olisi tuotettu omassa taloyhtiössä tai energiayhteisössä, mutta uudistuksessa nämä maksut poistuvat. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi tästä Kiinteistölehden artikkelista.
Hyvityslaskenta tarkoittaa, että taloyhtiön tai energiayhteisön aurinkovoimalassa mukana olevien osakkaiden sähköyhtiöltä ostetusta sähkön määrästä vähennetään sen sähkön määrä, joka on tuotettu oman aurinkovoiman avulla. Näin aurinkovoimalan käyttö johtaa siihen, että sähkönjakeluverkosta ostetun energian tarve pienenee. Osa energiayhtiöistä onkin ilmoittanut, että ne tarjoavat hyvityslaskentaa asiakkailleen heti lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Hyvityslaskenta edellyttää sähköntuottajien ja -kuluttajien tietojen viemistä yhteen tietokantaan, mistä on huolehdittu kantaverkkoyhtiö Fingridin Datahub-hankkeessa. Teknologia kiinteistöjen yhdistämiseen energiayhteisöiksi on olemassa ja voidaan ottaa käyttöön saman tien.
Tampereen Härmälänrannassa jo varauduttu aurinkosähköön
Skanskalla haluamme toteuttaa asuntokohteemme siten, että ne vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin ja ehkäisevät osaltaan ilmastonmuutosta. Tavoittelemme kohteissamme A-energialuokkaa, ja siksi valtaosa hankkeista varustetaan aurinkopaneeleilla jo nyt. Esimerkiksi Tampereen Härmälänrannassa kaikki uudet omaperustaiset asuntohankkeemme on suunniteltu siten, että niihin toteutetaan aurinkovoimala jo valmiiksi tai sellainen voidaan lisätä myöhemmin. Näin taloyhtiöt voivat halutessaan hyödyntää hyvityslaskujärjestelmää heti sen tullessa käyttöön.
Suunnittelussamme huomioimme tulevat sääntelymuutokset, kuten sen, että vuonna 2025 rakennuksen hiilijalanjälkilaskelmaa edellytetään jo pakollisena osana rakennuslupaa haettaessa. Hiilijalanjäljen kutistamisessa aurinkosähköllä onkin merkittävä rooli, kuten aiemmin totesin.
Uskon, että tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköintihallit ovat osa alueellisia energiayhteisöjä ja ne suunnitellaan siten, että niiden aurinkovoimala lataa parkissa olevia sähköautoja. Tällaisen toteutamme Härmälänrannassa kortteliin, johon kuuluu kolme taloyhtiötä pysäköintihallin lisäksi. Olemme mukana Stardust-hankkeessa, jossa testataan monin eri tavoin asumisen hiilipäästöjen vähentämistä ja kehitetään ratkaisuja mm. asuinalueiden energiantuotantoa varten.
Aurinkokennoja tulevaisuudessa mitä erilaisimmille pinnoille
Samalla, kun aurinkokennojen käyttö yleistyy, niihin liittyvä teknologia kehittyy. Nykyisiä piiaurinkokennoja voidaan lähinnä sijoittaa tasaisille pinnoille. Jatkossa kennoilla voidaan aikaisempaa helpommin päällystää erilaisia ja erimuotoisia pintoja. Tähän tähtää Skanskan yhteistyö Saule Technologies -yrityksen kanssa, joka kehittää perovskiitistä valmistettuja aurinkokennoja. Ne ovat joustavia ja niillä voidaan päällystää jopa kokonaisia rakennusten julkisivuja.
Perovskiitti toimii lisäksi piistä valmistettuja aurinkokennoja paremmin esimerkiksi pilvisellä säällä, mistä voit lukea lisää tästä CNN:n artikkelista. Ensimmäiset Skanskan hankkeet, joissa perovskiittipaneeleita hyödynnetään, tulevan rakenteille Keski-Euroopassa vuonna 2021. Aurinkosähkön käyttäminen etenee siis monella eri rintamalla – mikä onkin hyvä, sillä Skanskalla olemme asettaneet tavoitteeksemme, että hankkeemme ovat hiilineutraaleja vuoteen 2045 mennessä.
Julkaistu 12.11.2020