c

Nerokas suomalaiskeksintö kiinnostaa maailmalla: asunnot lämmitetään luolaston merivedellä Helsingissä

Jännittävään merivesiluolastoon mahtuu vettä kolmen eduskuntatalon verran. Meriveden ja lämpöpumppujen avulla on tarkoitus lämmittää uusia koteja ympäristöystävällisesti.

Skanskan hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen ja Helenin yritystoiminnan vetäjä Jyrki Eurén toivovat, että työ kantaa hedelmää ja uudessa asuinkorttelissa päästään hyödyntämään meriveden varastoimaa energiaa.

Merivesiluolaston sijainti ei voisi olla parempi asuinalueelle. Helsingin Laajasaloon rakennettavaa Kruunuvuorensiltaa pitkin kulkevat raitiovaunut vievät alueen asukkaat tulevaisuudessa 15 minuutissa suoraan kaupungin keskustaan.

Näkymät mäen päältä ovat upeat, sillä vastakkaisella rannalla heijastuu kaupungin siluetti. Nyt ei kuitenkaan tultu ihailemaan maisemia, vaan matka on maan alle. Oppaina merenpinnan alapuolella sijaitsevassa luolastossa ovat Helenin yritystoiminnan vetäjä Jyrki Eurén ja Skanskan hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen.

Helen ja Skanska ovat yhteistyössä muuttamassa merenalaisen luolaston uuteen tehtävään. Luolien avulla ryhdytään tuottamaan merivedestä uusiutuvaa energiaa luolaston yläpuolelle rakentuviin asuntoihin.

Reitti luolastoon viettää voimakkaasti alaspäin kallioon louhitulta oviaukolta. Taskulamput ovat tarpeen, mutta heti toisen paksun oven takana väyliä valaisevat loisteputket. Ilmastointilaitteet alkavat hurista.

Olemme viitisentoista metriä merenpinnan alapuolella, ja kännykästä häviää verkkoyhteys. Merivedellä täytettävät luolat sijaitsevat vieläkin alempana jalkojemme alla, 50 metrin syvyydessä.

Energian kausivarastointi ollut haaste

Eurén ja Ryynänen kertovat, kuinka uusiutuvan energian haaste on kausivarastointi. Meidän leveysasteillamme talvi on pitkä ja energian tarve on silloin suurin, mutta esimerkiksi uusiutuvaa aurinkoenergiaa on ollut niukalti saatavilla.

Idea uusiutuvan energian tuottamisesta luolaston merivedellä on suorastaan nerokas. Luolat täytetään kesällä auringon lämmittämällä merivedellä, josta lämpöpumput saavat energiansa ja pääsevät lämmittämään asuntoja talvisin.

Luolastosta on hyötyä ympäri vuoden, koska lämmityskaudella merivettä lämmönlähteenään käyttäviä lämpöpumppuja käytetään myös asuntojen viilennyksessä kesäisin.

Miksei luolastoja ole otettu vastaavaan hyötykäyttöön aiemmin?

Eurénin kollega, liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouni Kivirinne Heleniltä pohtii, että ihmiskunta on ollut pakotettu miettimään täysin uudentyyppisiä energiaratkaisuja vasta jonkin aikaa.

Luolan käytävä.jpg

Kruunuvuorenrannan luolat rakennettiin aikoinaan varastotiloiksi.


Kruunuvuoressa erityisen hienoa on, että vanhaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää uusiutuvan energian tuottamisessa. Vastaavanlaisia luolastoja on Suomessa muissakin rannikkokaupungeissa.

Hiilijalanjälki lähes nolla

Kallioluolastossa olevan meriveden lämmön siirtäminen lämpöpumppujen energiaksi ja edelleen kotien lämmöksi on todiste suomalaisten insinöörien huippuosaamisesta ja taidoista.

Vaikka Kruunuvuoren uumenissa toteutettava idea kuulostaa yksinkertaiselta, se on vaatinut runsaasti työtä.

”Ja työ jatkuu edelleen”, huomauttaa Skanskan hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen.

Iso osa paperityöstä on jo tehty. Nyt odotetaan, että alueen kaava saadaan vahvistettua, lupa-asiat kuntoon sekä julkiselta vallalta energiatukea – onhan kyseessä uusiutuvan energian innovaatio. Tällä hetkellä Skanskan ja Helenin keskinäinen sopimus hankkeesta on vielä viimeistelyä vailla.

Luola Käytävä Kruunuvuori.jpg

Ainutlaatuinen hanke on vaatinut paljon selvitystyötä: luolat on pitänyt mallintaa ja tutkia tarkkaan. Varsinaiset varastoluolat sijaitsevat kuvan ottopaikkaa syvemmällä, noin 50 metrin syvyydessä.


Innovaation ansiosta Kruunuvuoren alueen elinkaaren käytönajan lämmityksen ja viilennyksen hiilijalanjälki on lähes nolla.

Ainutlaatuinen hanke on vaatinut paljon tutkimusta ja laskelmia. Luolat on pitänyt mallintaa ja tutkia. Lisäksi on muun muassa selvitetty, miten merivesi käyttäytyy, kun sitä säilötään pitkään.

Hanke kiinnostaa maailmalla

Kruunuvuoressa uusiutuvaa energiaa aiotaan Skanskan asunnoissa hyödyntää muutenkin. Kesäkaudella otetaan talteen rakennusten ylimääräinen lämpö ja kierrätetään se edelleen asukkaiden käyttöön.

Lämmin merivesi on tarkoitus ottaa talteen parin viikon aikana heinä–elokuussa. Teknologiaan tarvittavat komponentit ovat olemassa ja markkinoilta hankittavissa, mutta tällaisen kokonaisuuden rakentaminen on uutta kaikille.

Kivirinne kertoo, että Helenin ja Skanskan meriluolastohanke on kiinnostanut kotimaan lisäksi ulkomailla. Helsingin kallioluolien energiavarastokäyttö on ollut esillä muun muassa kansainvälisessä kalliorakentamisen konferenssissa.

Jaa
Päivitetty: 23.9.2020