c

Käyttäjilleen suunniteltu Kaupunkiympäristötalo edustaa tulevaisuuden rakentamista jo tänään

Kalasatamaan valmistunut Helsingin kaupunkiympäristön toimialan talo on ulkoasultaan näyttävä mutta energiankulutukseltaan vaatimaton uuden ajan virastotalo. Suunnittelun ja rakentamisen eri osapuolia ohjasivat läpi kolmivuotisen suurhankkeen korkeat ympäristö- ja elinkaaritavoitteet.

Leimallisista holvi-ikkunoistaan ja tiiliverhoilustaan tunnistettava Kaupunkiympäristötalo on taloteknisiltä ratkaisuiltaan ja laajuudeltaan ainutlaatuinen kohde Suomessa. Julkisivun kaari-ikkunat kutsuvat kaupunkilaisia yhteisiin tiloihin lounaalle tai kahville.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan talo on yli 40 000 neliömetrin laajuinen, seitsemänkerroksinen virastotalo, joka kätkee sisälleen 1 100 työpistettä yhteensä noin 1 500 kaupungin työntekijälle. Vuonna 2018 aloitettu rakennustyö valmistui vuoden 2020 kesällä, ja ensi kertaa Helsingin kaupungin historiassa kaupunkiympäristön toimialan palvelut löytyvät nyt saman katon alta. Yksi käyntiosoite helpottaa niin kaupunkilaisten asiointia kuin työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä.

Kaupunkiympäristötalon rakennushanke toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana.

”Skanska Talonrakennus vastasi sekä rakennustöistä että talotekniikasta. Urakka oli meille yhteistyön taidonnäyte”, toteaa työmaapäällikkö Ossi Narinen Skanska Talonrakennukselta.

Ympäristö- ja energiatehokkuus huomioitu läpi hankkeen

Nimensä mukaisesti kohde rakennettiin kaupunkiympäristössä. Ahdas tontti vaati suunnitelmallista logistiikkaa, ja BREEAM-ympäristöluokituksen mukainen sertifiointi näkyi ympäristötehokkuutena muun muassa hankinnassa ja työmaan jätteiden lajittelussa. Rakennustekniikoissa voitiin monin kohdin valita vähemmän kuluttavia ratkaisuja, kuten pintabetonilaattojen sijasta asennetut ontelolaatat.

”Aliurakoitsijan runkoporukan tekemän kehitystyön ansiosta onnistuimme jättämään pintabetonilattioista suurimman osan pois”, kertoo Skanska Talonrakennuksen työpäällikkö Mikko Stenius.

Kaupunkiympäristötalo on lähes nollaenergiarakennus. Tällaisen erittäin korkean energiatehokkuuden omaavan rakennuksen tarvitsema vähäinen energia tulee laajalti uusiutuvista lähteistä, kuten katoilla sijaitsevista aurinkopaneeleista, joiden tuottamaa sähköä voidaan hyödyntää rakennuksen valaistuksessa.

Excellent-tasoa tavoittelevan BREEAM-ympäristöluokituksen lisäksi kohteen suunnittelua ohjasi myös Forum Virium Helsinki -hanke, jossa Fiksu Kalasatama on kaupunginosana mukana.

201028_kaupunkiymparistotalo_Kuvio_039-web.jpg

Sisäänvedetyt viherkatot ja terassitilat lisäävät työntekijöiden hyvinvointia ja laajentavat oleskelutilat raikkaaseen ulkoilmaan tiiviillä kaupunkitontilla, jolla ei ole maatasolla lainkaan erillistä piha-aluetta.

”Kohteeseen luotiin tarkkaan ryhmiteltyjä sähköjärjestelmiä, joita voidaan tarvittaessa ohjata ja lukea ulkopuolelta. Kulutustietojen jakaminen mahdollistaa kysyntäjouston, jonka myötä sähköverkon haltijat voivat tarpeen mukaan siirtää sähkönkulutuksen massaa. Tilojen käyttäjälle kysyntäjousto näyttäytyy pienentyneinä sähkökustannuksina”, kertoo suunnittelujohtaja Pellervo Matilainen Skanska Talonrakennukselta.

Talossa on myös koko kiinteistön laajuinen, energiatehokas tarpeenmukainen ilmanvaihto. ”Hiilidioksidianturit haistelevat, kuinka monta ihmistä huoneessa on, ja säätelevät ilmavirtaa sen mukaan. Avotoimistoissa työskentelevät pystyvät lisäksi säätelemään huoneen lämpötilaa tabletilla”, Matilainen selittää.

Viimeistellyt, joustavat ja toiminnalliset työtilat

Kohteen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Ilmari Lahdelma Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä. Julkisivun muuratuissa tiiliholvissa ja suurissa kaari-ikkunoissa toisintuu Kalasataman teollinen ilme. Tiiliaihe jatkuu myös avarissa sisätiloissa.

201028_kaupunkiymparistotalo_Kuvio_063.jpg

Kaupunkiympäristötalo sulautuu Kalasataman rouheiden teollisten tiilirakennusten jatkumoon. Julkisivun moderneja kaarirakenteita ei voi olla huomaamatta. Seitsemänkerroksiseen rakennukseen onkin muurattu yli miljoona tiilenpäätä.

201028_kaupunkiymparistotalo_Kuvio_070web.jpg

Osoitteessa Työpajankatu 8 sijaitsevalle toimitalolle on helppo saapua eri puolilta kaupunkia. Kevyen liikkumisen puolesta puhuu se, että maanalaisessa lisäkerroksessa on vain 75 autopaikkaa, mutta lähes 600 paikkaa pyörille.

Sisätiloissa merkittävää on laajamittainen asennuslattioiden käyttö. Asennuslattioilla haettiin maksimaalista muuntojoustavuutta talossa, josta perinteisiä työhuoneita ei löydy. Kaikki työtilat ovat vapaassa käytössä ja muokattavissa tarpeen mukaan.

201028_kaupunkiymparistotalo_Kuvio_023-web.jpg

Muuntojoustaviin työtiloihin muutti yhteensä 1500 Helsingin kaupungin työntekijää yhdeksästä eri toimipisteestä. Työpisteitä talosta löytyy 1100, sillä etätyöt ja liikkuvat työnkuvat vähentävät jatkossakin fyysisen läsnäolon tarvetta. Tilatarpeiden muuttuessa avoimet tilat ovat tarvittaessa jaettavissa toiminnallisesti pienemmiksi kokonaisuuksiksi.

”Käänteinen työvaiheistus mahdollisti LVI-töiden valmistumisen ennen lattian asennusta ja osoittautui todella toimivaksi ohjausvälineeksi. Yhteistyön tuloksena saatiin aikaan visuaalisesti toimiva aikataulumalli, joka on voitu ottaa käyttöön muillakin työmailla”, Stenius sanoo.

Rouheissa sisätiloissa putket ja kanavat ovat poikkeuksellisesti näkyvillä, kun alaslaskut jäivät asennuslattian myötä pois. ”Tekniikan paljaaksi jättäminen asetti korkeat vaatimukset viimeistelylle. Asennusjälki on todella siistiä ja siitä kuuluu suuri kiitos tekijöille”, Narinen kiittelee.

Kaikki irti alansa asiantuntijoiden yhteistyöstä

Tiedonkulun osalta hankkeessa hyödynnettiin yhteistoiminnallista Big Room -työskentelyä. Helsingin kaupungin, Skanskan, aliurakoitsijoiden ja materiaalitoimittajien edustajat sekä suunnittelijat, arkkitehdit ja konsultit kokoontuivat viikoittain samaan tilaan viemään päätöksiä keskustellen eteenpäin.

”Big Room -malli toimii suuressa projektinjohtourakassa erinomaisen hyvin. On mukavampaa tehdä töitä yhdessä, kun tuntee toisensa paremmin. Kolmen vuoden mittaisessa projektissa kasvotusten keskustelu osoittautui välttämättömäksi, jotta monialainen osaaminen voidaan aidosti valjastaa hankkeen parhaaksi”, toteaa projektinjohtaja Arto Manninen Helsingin kaupungilta.

”Big Roomissa kasvottomat sähköpostiosoitteet saivat kasvot. Kasvokkain työskentely pehmensi suhtautumista haasteisiin ja lisäsi kunnioitusta toisten ammattitaitoa kohtaan”, Narinen ja Stenius toteavat ja painottavat yhteistoiminnallisen työskentelyn tärkeyttä myös tulevaisuuden rakennusurakoissa.

”Korkealuokkaisista laatujärjestelmistä ja prosesseista huolimatta kohteita rakentavat lopulta ihmiset. Kun yhteistyö pelaa, ihmiset innovoivat. Yksilöiden kehittymisestä hyötyy koko rakennusala ja yhteiskunta.”

Jaa
Päivitetty: 9.12.2020