c

Kolme nostoa rakennusten kosteudenhallinnasta

Rakennusten kosteudenhallinta saattaa herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Niin sisäilmasta kuin homekouluista keskustellaan Suomessa varsin paljon, ja aihepiiriin liittyy näkemyksiä laidasta laitaan. Tässä kirjoituksessa avaan uudisrakentamisen kosteudenhallinta-asioita ja toivottavasti onnistun hälventämään myös pelkoja, joita kosteuteen usein liittyy.

Tahtiaikataulun laadinnassa on otettava huomioon valtava joukko muuttujia, myös betonin kuivumisajat.

Miten uudisrakentamisessa otetaan kosteudenhallinta huomioon?

Suomessa on viime vuosina edennyt isoin askelin kosteudenhallinnan toimintamalli, joka on koko rakennusalalle yhteinen. Toimintamalli tunnetaan nimellä Kuivaketju10, joka on saanut nimensä siitä, että toimintamallissa on tunnistettu kymmenen keskeisintä kosteusriskiä suomalaisessa rakentamisessa. Nämä riskit torjutaan kaikissa rakentamisen vaiheissa suunnittelusta aina rakennuksen käyttöön saakka. Kosteudenhallinta ei siis ole pelkästään rakennusurakoitsijan heiniä, vaan se lähtee liikkeelle jo hankkeen alkumetreistä ja siihen osallistuvat rakennusurakoitsijan lisäksi tilaaja, suunnittelijat ja kosteudenhallintakoordinaattori. Myös rakennuksen loppukäyttäjille on asetettu oma vastuunsa toimintamallissa.

Tilaajan vastuulle Kuivaketju10:ssä on määritelty kosteudenhallintakoordinaattorin nimeäminen, jonka tehtävänä on valvoa kosteudenhallinnan asioita läpi koko hankkeen. Suunnittelijoiden rooliin kuuluu huomioida kosteudenhallinnan asiat suunnitelmissa, jotta vääränlainen suunnitteluratkaisu ei aiheuta kosteusongelmia. Suunnittelijoiden tulee huomioida kosteudenhallinta aina vesikaton rakenteista pihan muotoihin saakka. Rakentamisvaiheessa on puolestaan tärkeää esimerkiksi huolehtia oikeanlaisista olosuhteista, jotta betonirakenteille taataan riittävä kuivumisaika. Lisäksi kosteudenhallintatoimenpiteet tulee dokumentoida kattavasti.

Olen itse vetänyt arviolta noin 50 Kuivaketju10-koulutusta ja uskon toimintamallin vaikuttavan myönteisesti rakennushankkeiden kosteudenhallintaan ja laatuun, koska se velvoittaa tilaajat, suunnittelijat sekä rakennusurakoitsijat tekemään yhteisesti toimenpiteitä kosteudenhallinnan parantamisen eteen.

Miten betonin riittävästä kuivumisesta huolehditaan?

Betonirakenteisissa rakennuksissa kuivuminen käynnistyy, kun vesikatto saadaan rakennuksen päälle, ulkovaippa suljettua ja lämmitys kytkettyä päälle. Usein käytetään väliaikaista lämmitystä, jotta kuivumisprosessi käynnistyy nopeammin. Rakennusta tulee myös tuulettaa, jotta kosteus saadaan poistumaan.

Betonin kuivuminen on hidasta, ja siksi heti hankkeen alussa arvioidaan laskennallisesti betonirakenteiden kuivumisajat. Betonin kuivumisnopeuteen vaikuttavat olennaisesti ympäröivät olosuhteet. Näitä olosuhteita eli huoneilman lämpötilaa sekä suhteellista kosteutta mitataan säännöllisesti esimerkiksi etäluettavilla antureilla. Anturit lähettävät hälytyksiä, jos määritellyt olosuhteet muuttuvat. Näin päästään nopeasti reagoimaan ja tekemään korjaavia toimenpiteitä kuten lisäämään lämpötilaa.

Kosteudesta ei ole itse betonille mitään haittaa, mutta betonin saa päällystää muilla materiaaleilla vasta, kun se on saavuttanut tietyn suhteellisen kosteuden arvon. Betonin kosteus mitataan aina ennen päällystettävyysluvan saamista. Päällystettävyyslupa saadaan, kun betoniin poratusta koereiästä tai koepalasta saatu tulos on vaaditun tasoinen. Nämä porareikä- ja koepalamittaukset ovat yksittäisiä mittaustuloksia, mutta betonivaluun upotettavat anturit mahdollistavat sen, että betonin kosteusmittaustuloksia voidaan nykyään seurata reaaliaikaisesti pilvipalvelun avulla.

Mistä asioista taloyhtiön tulisi huolehtia tai mitä voin itse tehdä kosteudenhallintaa ajatellen?

Kosteudenhallinta ei ole pelkästään suunnittelun tai rakentamisen aikaista toimintaa, vaan rakennuksen käyttäjillä on myös iso rooli. Esimerkiksi asumisen aikana ihmisen toiminnasta aiheutuu kosteusrasitusta, kun käydään suihkussa, pestään ja kuivatetaan pyykkiä sekä valmistetaan ruokaa. Myös rakennuksen ulkopuolelta aiheutuu kosteusrasitusta esimerkiksi vesi- ja lumisateen sekä maaperässä olevan kosteuden seurauksena.

Kun rakennus valmistuu, sille laaditaan aina huoltokirja. Siihen on listattu erilaisia huolto- tai ylläpitotoimia, jotta kosteus ei pääse vaurioittamaan rakennusta. Taloyhtiön tulisi tarkistaa esimerkiksi vesikatolla sijaitsevat kattokaivot säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa niiden toimivan kuten pitääkin. Kattokaivot eivät saa esimerkiksi tukkeutua tai jäätyä talvella umpeen, jolloin tasakatolle voi kertyä vettä. Vesi voi tällöin valua rakennuksen yläpohjaan ja aiheuttaa vaurioita. Jos kaivoissa on saattolämmitys, sen toimivuus tulee tarkistaa – asiasta löytyy lisätietoa esimerkiksi Sisäilmayhdistyksen sivuilta. Talvella lunta ei saa kolata seinänvierustoille, jotta kosteus ei pääse seinän vierestä rakenteisiin. Ilmanvaihtolaitteet tulee tarkastuttaa ja huollattaa säännöllisesti, jotta mahdolliset viat havaitaan ajoissa. Julkisivun pellitysten, saumojen ja läpivientien kuntoa on hyvä samoin tarkastella säännöllisesti.

Jokainen voi omassakin asunnossaan ehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä yksinkertaisilla keinoilla. Esimerkiksi suihkun jälkeen on syytä kuivata lattia ja seinät lastalla ja antaa kylpyhuoneen kuivua kunnolla. Jos taloyhtiössä on kuivaushuone, pyykin kuivaaminen siellä on usein kosteuden kannalta järkevämpi vaihtoehto kuin pyykin kuivaaminen asunnossa. Myös vesivaurioiden riskiä voidaan vähentää pienin toimenpitein: kannattaa aina sulkea pyykin- ja astiapesukoneen hanat käytön jälkeen.

Julkaistu: 8.12.2020