Virpi päätyi rakennusalalle puolivahingossa. Kun rakennussiivoojana siipiään kokeillut parikymppinen Virpi näki, että naapuriin alettiin rakentaa rivitaloja, Virpi marssi työmaalle ja sai paikan joka paikan höylänä. Rakentaja oli Skanska. Kahdenkymmenen talossa vietetyn vuoden aikana Virpi on edennyt työn ohessa opiskelemalla työsuojeluvaltuutetuksi ja turvallisuusasiantuntijaksi.
”Olen aina sanonut, että opettelen mitä vaan. Työmaan loppuessa otin tavaksi pyytää listan muista työmaista ja soitin heti, pääsenkö mukaan. Skanskalla olen nähnyt kaikkea kahvipaahtimoista vankiloihin ja ostoskeskuksista toimistorakennuksiin. Samalla olen voinut viedä oppeja puolelta toiselle.”
Edellisellä työmaallaan Sipoon-logistiikkakeskuksessa Virpi toimi koko työyhteenliittymän turvallisuuspäällikkönä. Lakisääteisten perehdytysten, TR-mittausten ja raportoinnin lisäksi työaika kului neuvoessa, kuunnellessa ja kouluttaessa. Nyt Virpi on siirtynyt työskentelemään Olympiastadionin työmaalle.
Intohimoa ja itseluottamusta
Kutsumuksen juuri turvallisuuteen Virpi löysi omakohtaisista syistä. ”Olin 26-vuotias, kun poliisi koputti ovelle ja kertoi, ettei puolisoni tule enää takaisin. Jäin leskeksi ja puolivuotiaan pojan yksinhuoltajaksi. Aloin miettimään, mitä valintoja elämässäni teen ja tajusin, että en itsekään ole kuolematon. Se avasi töissäkin silmät siihen, että muillakin läheisiä, jotka odottavat rakkaimpiaan kotiin.”
Virpin palo turvallisuusasioihin huomattiin, ja hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Vuonna 2007 alkoi työsuojelun peruskurssi. ”Nuorin lapseni syntyi vuonna 2008 ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen suoritin tentin kurssin parhailla pisteillä”, Virpi nauraa. Innoitusta Virpi sai kokeneilta opettajilta ja rautaisilta alan ammattilaisilta. ”Meitä ahdisti ja yhdisti samat asiat. Riskit ovat niin hemmetin suuret, ettei näissä asioissa voi hempeillä. Vaikka työ on tärkeää, todellinen elämä on toisaalla. Siellä ovat ne rakkaimmat ihmiset.”
Virpin pysäyttävät turvallisuusperehdytykset ovat muokanneet monen skanskalaisen ajatusmaailmaa. ”Teen tätä työtä täydellä sydämellä ja laitan persoonani peliin. Vieläkin tulee välillä sellainen olo, että teenkö tosiaan oikeita töitä? Saan toteuttaa päivittäin intohimoani ja siitä vielä maksetaan.”
Skanskalla vietetyt työvuodet ovat kasvattaneet ammatillista itseluottamusta ja varmuutta siihen, että alanvalinta on oikea. Tänä päivänä kahden lapsen äiti on onnellinen siitä, että pääsee itsekin turvallisesti töistä kotiin ja töiden jälkeen virtaa riittää vielä muuhunkin.