Fyysiseen terveyteen ja elintapoihin liittyen olemme saaneet paljonkin tietoa ja opastusta. Tavallisimpia aiheita lienevät terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja uni sekä päihteiden liikakäytön välttäminen. Ja hyvä niin, sillä edellä mainituilla on paljon merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ja tunnistamme niiden vaikutuksia mieleemme. Mutta miten on mielenterveyden laita? Tiedätkö, mikä muu terveellisten elämäntapojen lisäksi tukee mielen hyvinvointia ja mielen terveyttä? Tai mistä saan apua, jos tarvitsen sitä?
Mielen hyvinvointiosaamista voimme vahvistaa itse ja yhdessä muiden kanssa. Kevään turvallisuusviikon teemaksi nostimme mielen hyvinvoinnin, ja kannustimme kysymään toisiltamme ”Miten menee?”, sillä kohtaamiset ovat arvokkaita. Porukkaan kuulumisen tunne ja kuulluksi tuleminen edistävät niin fyysistä kuin psyykkistä turvallisuutta, tiimin yhteistyötä sekä sen jäsenten mielen hyvinvointia. Positiivista suhtautumista omaan ja työkaverin turvallisuuteen on pidettävä jatkuvasti yllä.
On hyvä säännöllisesti pysähtyä kysymään myös itseltään ”Miten minulla menee?” Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi mielen hyvinvoinnille ovat tärkeitä sosiaaliset tekijät, kuten ihmissuhteet, tunnetaidot, arvot ja niiden todentuminen arjen tekemisessä ja valinnoissa sekä luovuus ja itsensä toteuttaminen.
Koko elämän kansalaistaito
Mielenterveystaidot voi ajatella kansalaistaitoina, joita voi oppia ja harjoittaa koko elämän ajan. Mielenterveyttä voi kartuttaa ja vaalia samoin kuin fyysistä terveyttä. Hyvä mielenterveys on hyvinvoinnin perusta, se lisää elämänlaatua ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Voit tutustua tarkemmin moniin mielen hyvinvointia edistävistä keinoista julkisen terveydenhuollon ylläpitämästä Mielenterveystalo-verkkopalvelusta Mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelma.
Mielen hyvinvointi ja terveys ei ole staattinen tila. On hyvin tavallista, että jossain elämänvaiheessa mielenterveytemme on koetuksella – voimme sairastua ja voimme parantua. Mielenterveys ei ole vain yksilön ominaisuus ja lääketieteellinen käsite, vaan se on vahvasti sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asia sekä sidoksissa omiin ja ympäristömme arvoihin ja kulttuuriin. Todettu mielenterveyden häiriö ei itsessään kerro psyykkisestä hyvinvoinnista. Voi sairastaa mielenterveyden häiriötä ja silti voida psyykkisesti hyvin. Vastaavasti ihminen, jolla ei ole diagnostisoitua häiriötä, voi voida psyykkisesti pahoin. Suomen Mielenterveys Ry:n sivuilla sekä videolla on hyvä kuvaus mielenterveyden kahdesta ulottuvuudesta.
On motivoivaa ja toivoa antavaa, että mielen hyvinvoinnin osaamista voi kehittää, mutta samalla on hyvä muistaa kohtuus ja armollisuus itseä kohtaan. Meille on usein haastavaa hyväksyä ja sallia itsessämme negatiivisia tunteita ja olotiloja. Saatamme kokea itsemme ”vääränlaisiksi” ja voimme pyrkiä välttämään mielen kipua, joskus haitallisillakin keinoilla kuten päihteillä. Mielen hyvinvoinnin ”suorittaminen” ja itselle asetetut korkeat vaatimukset voivatkin kääntyä kuormitustekijöiksi.
Alavireiset päivät, tunnereaktiot kuormittaviin ja ikäviin asioihin ovat normaaleja mielen reaktioita. Itsekritiikin sijaan suhtautuminen itseen hyväksyvästi ja ystävällisesti on mielen joustavuutta tilanteissa, joissa epäonnistumme tai kohtaamme vaikeuksia. Itsemyötätunnon on todettu lisäävän itsetuntemusta ja kartuttavan edelleen mielen hyvinvointiin liittyvää osaamista ja keinovalikoimaa. Se näkyy muun muassa niin, että osaamme tunnistaa paremmin elämäntilanteidemme voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä tehdä valintoja, jotka vähentävät kokonaiskuormitusta. Osaamme myös paremmin arvioida, milloin mielen ohimenevä ”flunssa” alkaa muuttua jälkitaudiksi, johon on hyvä hakea ulkopuolista apua joko lähipiiristä tai ammattilasilta. Jos kiinnostuit itsemyötätunnosta, Aalto Yliopiston sivuilta voit lukea lisää siitä, miksi itsemyötätunto kannattaa.
Ympäristön sosiaalisella tuella, inhimillisessä ja välittävällä kulttuurilla on erittäin merkittävä vaikutus mielen hyvinvointiin ja -terveyteen. Loppuvuoden eettisyyskeskusteluissa pohdimmekin Skanskassa mielen hyvinvointiin liittyviä teemoja. On tärkeää, että tietoisesti rakennamme mieliystävällistä ja psykologisesti turvallista työpaikkakulttuuria, jossa jokainen on arvostettu omana itsenään, toisista välitetään ja tukea saa, kun sitä tarvitsee.
Mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta voit lukea edelleen Mieli.fi-sivustolta. Kurkkaa myös Skanskan HSE- johtaja Antti Leinon keväinen blogi Miten menee? Rakentajan mielenterveys tapetilla.
Vietämme Skanskassa 20.–24.11. mielenterveyden teemaviikkoa samanaikaisesti valtakunnallisen mielenterveysviikon kanssa, joka nostaa vuosittain esiin vaihtuvia mielenterveyteen liittyviä teemoja yleisen tietoisuuden, avoimuuden ja osaamisen lisäämiseksi.
Lisätietoa valtakunnallisesta viikosta Mielenterveyden keskusliiton sivuilta.