Edellisessä blogissani pohdin, mitä muuta kuin puuta tarvitaan hiilineutraalin kerrostalon rakentamiseen; hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on monen asian summa, eikä rakennusmateriaalin valinta ole ainoa tekijä. Tuolloin olimme juuri tehneet hiilijalanjäljen laskennan ensimmäiselle viisikerroksiselle puukerrostalollemme Vantaalla ja havainneet, että suurin hiilidioksidisyöppö on käytönaikainen energiankulutus. Se muodostaa 52 prosenttia talon elinkaaren aikaisista päästöistä.
Vastaava tulos on saatu myös Rakennusteollisuus RT:n laskelmista, joiden mukaan käytönaikainen energiankulutus muodostaa jopa kolme neljäsosaa Suomen koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Kun siis pyritään kohti hiilineutraaliustavoitetta, iso merkitys on rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja lämmitysenergiamuotojen kehittämisellä.
Laskelmiemme pohjalta ryhdyimme suunnittelemaan, miten pystymme pienentämään käytönaikaista energiankulutusta seuraavassa BoKlok-kohteessa, Tapaninkylään rakennettavassa Helsingin Huhtapihassa. Miten voimme vaikuttaa energiankulutukseen, kun jo lähtökohtaisesti kotimme puutaloissa ovat tehokkaita? BoKlok-kodeissa ei ole hukkaneliöitä – eli ei myöskään turhia lämmitettäviä tiloja – ja kaikissa kohteissamme on asuntokohtaisten saunojen sijaan asukkaiden yhteinen piha- tai talosauna.
Suunnittelimme Huhtapihan niin, että sen energialuokka on A, ja siihen päästäksemme teimme tuotekehitystä mm. tiiveyden parantamiseksi.
Aurinkoenergian hyödyntämiseen asunnoissa tarvitaan selkeät toimintamallit
Ruotsissa kaikkiin BoKlok-taloihin asennetaan aurinkopaneelit, mutta siellä lainsäädäntö mahdollistaa aurinkoenergian paremman hyödyntämisen myös asunnoissa. Vaikka vastaavantyyppinen lainsäädäntö tuli Suomessa voimaan vasta vuodenvaihteessa, päätimme asentaa aurinkopaneelit Huhtapihaan, sillä aurinkoenergia on kuitenkin yksi vähäpäästöisimmistä tavoista tuottaa sähköä. Toki välillisiä päästöjä ja ympäristövaikutuksia syntyy paneeleiden tuotannossa tarvittavista materiaaleista, tuotantoon sitoutuneesta energiasta, kuljetuksesta ja asennuksesta.
Aurinko säteilee Etelä-Suomessa neliömetrin vaakapinnalle vuodessa yhteensä noin tuhat kilowattituntia, eivätkä paneelit vaadi aktiivista kunnossapitoa, joten ylläpitokustannuksetkin ovat pienet. Aurinkoenergiaa tuottamalla voidaan myös pienentää ostoenergiasta aiheutuvien hintavaihteluiden vaikutuksia.
Kun koti on lähtökohtaisesti ympäristötehokas, asukkaan vastuulle jää tehdä omassa arjessaan – esimerkiksi veden kulutukseen, lämmitykseen, sähkölaitteiden käyttöön ja kierrätykseen liittyviä – ekologisesti kestäviä valintoja. Uskon, että kestävien valintojen tekemiseen kannustavat sekä ympäristösyyt että raha. Jos asukas on kiinnostunut oman hiilijalanjälkensä pienentämisestä, niin kuin moni nykyään on, hänen kannattaa miettiä, millaisessa talossa haluaa asua.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä asuminen nimittäin muodostaa noin neljäsosan, ja tästä puolestaan suurimman osan energiankulutus. Samoin asumiskustannuksista energiankulutus muodostaa yhä suuremman osan, eli kun rakennus on energiatehokas, se näkyy suoraan asukkaan rahapussissa. Jokaisella säästetyllä kilowattitunnilla ja vesilitralla on väliä – energianhallinta on myös kustannusten hallintaa. Tämän vuoksi toivomme kovasti selkeitä toimintamalleja edellä mainittuun aurinkoenergian käyttöä koskevaan uusittuun lainsäädäntöön, sillä jos aurinkopaneelien sähköntuottoa voitaisiin hyödyntää kiinteistösähkön lisäksi helpommin myös asunnoissa, asukas hyötyisi nykyistä tilannetta huomattavasti enemmän.
Kokemusten vaihtoa Ruotsin kanssa
Seuraavaksi meidän on mietittävä, mitä me rakentajina voimme vielä tehdä sen eteen, että asukkaan on asumisen aikana helppo tehdä kestäviä valintoja. Ruotsin Malmössä BoKlokilla on suunnitteilla kiinnostava pilottiprojekti, jossa testataan erilaisia aurinkopaneeli-, tuulivoima- ja akkujärjestelmiä. Pilotin avulla kartoitetaan mahdollisuutta omavaraiseen lämmitykseen ja sähköön. Tavoitteena on myös älykkään tekniikan avulla vähentää merkittävästi vedenkulutusta, noin 60–80 %, mutta kuitenkin niin, ettei sillä ole näkyvää vaikutusta asukkaiden elämäntyyliin. Seuraamme mielenkiinnolla, millaisia tuloksia kokeilusta saadaan ja millaisia niihin perustuvia ratkaisuja voidaan mahdollisesti Suomessakin ottaa käyttöön tulevissa projekteissamme.
Julkaistu 14.4.2021