c

Skanskan tulos Suomessa ja Virossa 2009

Lehdistötiedotteet 5.2.2010 0.00 CET

Skanskan kokonaistulos Suomessa ja Virossa parani, vaikka liikevaihto pieneni.

Liikevaihto oli 805,9 milj. euroa (1036,7).

Tulos ennen korkoja, veroja, goodwill-poistoja ja satunnaisia eriä (EBITA) oli 19,4 milj. euroa (-27,5 ) eli 2,4 % (-2,6 %) liikevaihdosta.

Liikevoitto oli 16,6 milj. euroa (-30,3). Liikevoittoprosentti oli 2,1 % (-2,9 %).

Tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,5 % (-6,9 %). ROCE oli 6,7 % (-10,7 %). Omavaraisuusaste oli 37,5 % (31,5 %).

Rahoitus ja kassavirta: Likviditeetti oli koko tilikauden hyvä. Tilinpäätöshetkellä korollista vierasta pääomaa oli 168,1 milj. euroa (218,5).

Tulouttamaton tilauskanta vuoden 2009 lopussa oli 460,2 milj. euroa (527,1). Saadut tilaukset olivat yhteensä 591,8 milj. euroa (694,0).

Henkilöstömäärä oli vuoden 2009 lopussa Suomessa ja Virossa 2467 henkilöä (2907).

Muutoksia rakenteessa 2009

Skanska Kodit Oy sulautui osaksi Skanska Talonrakennus Oy:tä 30.6.2009. Fuusiossa oli kyse vain juridisesta muutoksesta, eli Skanska Kodit jatkaa toimintaansa talonrakentamisesta erillisenä operatiivisena yksikkönä ja osana Skanskan pohjoismaista asuntoprojektikehitysyksikköä.

Rakentamispalvelut (BU Skanska Finland, Skanska Oy)

Liikevaihto 673,3 milj. euroa (976,7) EBITA 21,8 milj. euroa (2,4) % liikevaihdosta 3,2 % (0,2) Sidottu pääoma ka. -1,0 milj. euroa (33,6)

Skanska Oy:n toimitusjohtaja Juha Hetemäki kommentoi rakentamispalveluiden tulosta:

”Taantuma näkyi siinä, että Skanskan liikevaihto putosi noin kolmanneksen. Tulos kuitenkin koheni hyvin hoidettujen projektien ja tiukan kulukurin ansiosta, ja talonrakentaminen teki erinomaisen tuloksen. Infra paransi selvästi kannattavuuttaan, mutta jäi kaluston alaskirjausten ja yhden tappiollisen hankkeen vuoksi miinukselle.”

”Saatujen tilausten määrä oli edellisvuotta pienempi, mutta kasvoi viimeisellä neljänneksellä. Tämä osoittaa, että markkinat alkavat vakiintua. Vuodenvaihteessa vertailukelpoinen tilauskanta oli vain kuusi prosenttia edellisvuotta pienempi, ja talonrakentamisessa se jopa kasvoi.”

”Erityinen ilon aihe on onnistuminen työturvallisuudessa. Vuoden 2009 tapaturmataajuus laski 8,6:een, mikä oli selvästi asetettua tavoitetta 11,7 parempi ja erinomainen tulos. Vuonna 2008 luku oli 19,5. Kun aloitimme ponnistelut työturvallisuuden parantamiseksi kuusi vuotta sitten, tapaturmataajuutemme oli 57, joten harppaus on todella huikea. Tapaturmataajuus kertoo, kuinka monta vähintään yhden päivän sairausloman aiheuttanutta tapaturmaa sattuu miljoonaa työtuntia kohden. Myös tapaturmista johtuvat sairauspoissaolot vähenivät huomattavasti.”

”Asuntorakentaminen on virkistynyt ja suuntauksen uskotaan jatkuvan, mutta liike- ja toimitilarakentaminen sen sijaan todennäköisesti vähenee. Infrarakentaminen pysynee samalla tasolla kuin viime vuoden jälkipuoliskolla. Viron markkinoilla pohja on luultavasti saavutettu.”

”Vuonna 2010 toimintamme painopistealueita ovat tuottavuuden tehostaminen, asiakkuudet, henkilöstö ja esimiestoiminta, työturvallisuus sekä energia- ja ympäristötehokkuuden parantaminen.”

Vuonna 2009 Skanskan rakentamien valmistuneiden asuntojen määrä oli 1258 (3019). Vuodenvaihteessa oli rakenteilla 2855 asuntoa (1694). Skanska pystyi huomattavissa määrin korvaamaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon viimevuotista notkahdusta korkotuettujen asuntojen rakentamisella ja menestyi hyvin myös kilpailu-urakoinnissa. Ulkoisina asiakkaina asuntorakentamisessa olivat mm. Tarveasunnot, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att, SATO ja Asuntosäätiö.

Talonrakentamisessa vuonna 2009 valmistuneita kohteita olivat mm. Docrateen syöpäklinikka Helsingissä, Helsingin eurooppalaisen koulun peruskorjaus, Vanttilan koulu Espoossa, Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Lahdessa, Technopolis Hermia 15 Tampereella, Itella Logistiikkakeskus Kuopiossa, Rajavillen elementtitehdas ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Psykiatrian klinikka Oulussa. Skanska Commercial Development Finlandin hanke Lintulahden toimistotalo Helsingissä valmistui kesällä 2009. Hankkeelle on myönnetty Suomen ensimmäinen LEED-ympäristöluokituksen esisertifikaatti.

Skanska rakensi useita kaupan tiloja eri puolille Suomea, esimerkiksi Koivukylän K-citymarket-keskuksen Vantaalle, Kannelmäen Prisman ensimmäisen vaiheen Helsinkiin, Salon Retail Parkin, S-Market Savelan Jyväskylään ja Lidlin jakelukeskuksen laajennuksen Laukaaseen.

Parhaillaan rakenteilla on muun muassa toimisto- ja liiketiloja City-Centerin eli Makkaratalon liikekortteliin Helsingissä, Aleksi 48:n peruskorjaus ja laajennus Helsingissä, Henrikin kirkon laajennus Turussa, Technopolis Oyj Yliopistonrinne Tampereella, Palokankeskus III:n I-vaihe, Kristiinankaupungin uimahalli, Technopolis Kuopiossa, Oulun kaupungintalon peruskorjaus, Kodin Terra Rovaniemi ja Inarin kalanviljelylaitos.

Maaliskuussa 2010 alkaa Helsingin Ruskeasuolle nousta Skanskatalo, joka on Skanska Commercial Development Finlandin kehittämän uuden toimistokeskittymän ensimmäinen rakennus.

Infrarakentamisen kohteista valmistuivat mm. Kehäradan ajotunnelien louhintaurakat Vantaalla, Kariniemen jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja saneeraus Lahdessa, Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennus ja saneeraus Kotkassa sekä Kevitsan sillat Sodankylässä. Skanska toteutti tienpäällystysurakoita Lapin, Kaakkois-Suomen ja Hämeen tiepiirien alueella sekä tiemerkintöjä Vaasan tiepiirin alueella.

Rakenteilla ovat mm. Crusellin silta Helsingin Ruoholahdessa, Lövön silta Kemiönsaaressa, Kehäradan pääasemapaikka Helsinki-Vantaan lentoaseman alla sekä Kilpilahden tieyhteys Porvoon ja Sipoon rajalla. Skanska vastaa myös Oulun siltojen ylläpidosta kausina 2007–2012 ja 2008–2015 sekä päällystettyjen teiden ylläpidosta Oulun alueella 2007–2016.

Virossa valmistuivat mm. Aserin ja Vanakylän tuulivoimaloiden maarakennustyöt ja betonitornit sekä Tallinnassa Meriton Spa -hotellin laajennus js Rocca al Maren kauppakeskuksen saneeraus ja laajennus. Rocca al Mare on Viron ensimmäinen LEED-sertifioitu hanke.

Rakenteilla ovat mm. Haapsalun kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja Räpinan jätevedenkäsittelylaitos.

Asuntoprojektikehitys (Skanska Kodit)

Liikevaihto 94,5 milj. (89,9) EBITA -1,3 milj. (-29,5) % liikevaihdosta -1,4 % (-32,8 ) Sidottu pääoma ka. 149,8 milj. (153,5) ROCE, % - 0,8 % (-19,5)

Talousjohtaja Timo Holopainen kommentoi Skanska Kotien tulosta:

”Skanska Kotien tulos kääntyi Suomessa positiiviseksi vahvan loppuvuoden ansiosta. Kokonaisuudessaan tulos jäi vielä kuitenkin lievästi tappiolliseksi Virossa tehtyjen maa-alueiden ja myymättömien asuntojen alaskirjausten vuoksi.”

”Onnistuimme erinomaisesti myynnissä, ja myymättömien asuntojen määrä pieneni merkittävästi. Suunnittelemme useita uusia aloituksia. Pyrimme käynnistämään edelleen aktiivisesti myös vuokra-asunto- ja asumisoikeushankkeita.”

Vuonna 2009 asuntoprojektikehityksessä valmistui 521 myytävää asuntoa (1453). Uusia asuntoja aloitettiin 98 (671). Vuodenvaihteessa oli rakenteilla 333 asuntoa (756). Vuonna 2009 myytiin 822 asuntoa (777). Vuodenvaihteessa oli valmiita myymättömiä asuntoja 185 (529).

Vuonna 2009 Kuopiossa valmistui As. Oy Kuopion Keilanpurje osana Saaristokaupunkihanketta, Tampereella valmistui Ratinanrannan korttelin aloituskohde As. Oy Ratinanrannan Aallotar ja Porissa As. Oy Cygnaeuksenpuisto. Helsingissä valmistui Radiokadun uuden korttelin toinen kohde, As. Oy Helsingin Ula, ja Laajasalossa As. Oy Helsingin Koulutanhua, Espoossa As. Oy Luutnantinpiha. Vuodenvaihteessa Skanska toi ennakkomarkkinointiin uusia kohteita Tampereella, Järvenpäässä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Parhaillaan työn alla olevia hankkeita ovat muum muassa 21-kerroksinen As. Oy Espoon Leppävaaran torni, As. Oy Helsingin Romeo ja As. Oy Tampereen Ratinanrannan Tyrskytär ja As. Oy Oulun Victoria.

Tiedotteessa kokonaisluvut ovat suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisia ja pro forma -muodossa, jolloin ne kuvaavat Skanskan liiketoimintaa Suomessa ja Virossa. Rakentamispalveluiden ja asuntoprojektikehityksen erilliset luvut noudattavat Skanska AB:n konsernitilinpäätöstä, jolloin esimerkiksi asuntoprojektikehityksessä ei ole huomioitu suomalaisia, kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaisia oikaisuja koskien perustajaurakointia. Suluissa on vuoden 2008 luvut.

Skanskan rakentamispalveluista Suomessa ja Virossa vastaa Skanska Oy tytäryhtiöineen ja asuntoprojektikehityksestä Skanska Kodit, joka on osa pohjoismaista asuntoprojektikehitysyksikköä (Skanska Residential Development Nordic). Skanskan toimitilaprojektikehityksen Suomen luvut Skanska AB raportoi osana pohjoismaista Skanska Commercial Development Nordic -yksikköä ja elinkaarihankkeiden luvut osana Skanska Infrastructure Development -yksikköä.

Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä maa- ja ympäristörakentaminen. Virossa Skanskan toimintaan sisältyvät rakentamispalvelut ja asuntoprojektikehitys. Skanskan Suomen ja Viron liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2009 oli noin 800 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 2500.

Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Skanskan palveluksessa on noin 53 000 henkilöä valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Skanska-konsernin emoyhtiö on listattu Tukholman pörssiin, ja sen liikevaihto vuonna 2009 oli lähes 13 miljardia euroa.

Lisätietoja:

Rakentamispalvelut: Skanska Oy, toimitusjohtaja Juha Hetemäki. puh. 020 719 2071, Contact

Asuntoprojektikehitys: Skanska Kodit, talousjohtaja Timo Holopainen, puh. 020 719 2463, Contact

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Merja Vuoripuro. puh. 020 719 2426, Contact

Skanska Oy, tiedottaja Heli Niemi. puh. 020 719 2384, Contact

Jaa