c

Skanska paransi tulostaan

Lehdistötiedotteet 28.2.2005 15.58 CET

BU Skanska Oy:n liikevaihto vuonna 2004 oli edellisvuotisella tasolla. Asuntorakentaminen sekä liike- ja toimitilarakentaminen jatkui vilkkaana. Maa- ja ympäristörakentaminen kasvoi selvästi muutamien jo vuoden 2003 aikana käynnistyneiden suurempien hankkeiden ansiosta. Virossa rakentaminen jatkui vilkkaana sekä talonrakentamisessa että maa- ja ympäristörakentamisessa.

– Skanska teki hyvän tuloksen Suomessa ja Virossa. Olemme viime vuosina kiinnittäneet erityistä huomiota riskien hallintaan, projektien kannattavuuden varmistamiseen sekä asiakastyöskentelyyn. Työturvallisuus on tärkeä asia, ja tavoitteena on nolla tapaturmaa kaikilla työmailla, toteaa Skanska Oy:n toimitusjohtaja Juha Hetemäki. Tiedotteen luvut ovat suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisia ja pro forma -muodossa, jolloin ne kuvaavat Skanskan liiketoimintaa Suomessa ja Virossa.

Liikevaihto

Liikevaihto oli 1007,5 milj. euroa (1015,2), josta Suomessa liikevaihto oli 935,1 milj. euroa (940,2) ja Virossa oli 72,6 milj. euroa (64,0).

Tulos ja liikevoitto

Liikevoitto yhteensä oli 39,5 milj. euroa (27,1), josta liikevoitto Suomessa oli 35,3 milj. euroa (26,6) ja Virossa 4,2 milj. euroa (3,2). Liikevoittoprosentti oli 3,9 % (2,7 %), Suomessa 3,8 % (2,8 %) ja Virossa 5,8 % (5,0 %).

Tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja oli 37,7 milj. euroa (24,6).

Tunnusluvut

Sijoitetun pääoman tuotto oli 21,6 % (15,3 %) ja oman pääoman tuotto 22,0 % (19,2 %). Omavaraisuusaste oli 46,5 % (38,3 %).

Rahoitus ja kassavirta

Likviditeetti oli koko tilikauden hyvä. Tilinpäätöshetkellä korollista vierasta pääomaa oli 11,8 milj. euroa (28,1).

Tilauskanta

Tilauskanta vuoden 2004 lopussa oli 979,2 milj. euroa (913,2), josta tulouttamatta oli 578,5 milj. euroa (595,7). Saadut tilaukset olivat yhteensä 863,4 milj. euroa (983,8).

Henkilöstö

Henkilöstömäärä oli vuoden 2004 lopussa Suomessa 3322 (3225) ja Virossa 335 (316) henkilöä.

Muutoksia rakenteessa

Skanskan Suomen talonrakentaminen fuusioitiin vuoden 2004 alusta yhdeksi juridiseksi yhtiöksi, Skanska Talonrakennus Oy:ksi. Fuusioitavat yhtiöt olivat Skanska Kodit Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy, Skanska Itä-Suomi Oy, Skanska Lappi Oy, Skanska Länsi-Suomi Oy, Skanska Pohjanmaa Oy, Skanska Pohjois-Suomi Oy ja Skanska Sisä-Suomi Oy.

LVIS Teklog Oy sulautettiin Skanska eLVIS Oy:hyn vuoden 2004 alusta, ja samassa yhteydessä yhtiön nimi muutettiin Skanska Teklog Oy:ksi. Skanska Oy lunasti Skanska Teklog Oy:n vähemmistöosuudet ja Skanska Teklog Oy lunasti puolestaan LVI-Juva Oy:n ja Normiputki Oy:n vähemmistöosuudet. Skanska Teklog Oy myi Uudenmaan Automatiikkahuolto Oy:n. Skanska Teklog Oy:n toimintaa on laajennettu perustamalla uusi osasto Tampereelle ja sähköasennusosasto Helsinkiin.

Rakennus Vuorenpää Oy osti KVR-Konsultit Oy:n. Skanska Tekra Oy lunasti Maarakennusliike Lantman Oy:n vähemmistöosuutta. Skanska Facilities Management Oy myytiin Skanska Services AB:lle. Skanska Oy myi Skanska Hungaria Kft:n.

Muutoksia vuoden 2005 alussa

Juha Hetemäki aloitti Skanska Oy:n toimitusjohtajana 1.1.2005 Mauri Niemen siirtyessä eläkkeelle.

Vuoden 2005 alussa Skanska Kodit siirtyi operatiivisesti BU Skanska Oy:n alaisuudesta osaksi uutta pohjoismaista asuntorakentamisen liiketoimintayksikköä (BU Skanska Project Development Residential Nordic Region).

Valmistuneita ja rakenteilla olevia projekteja

Skanska rakensi Suomessa yhteensä 3258 (4591) asuntoa. Niistä Skanska Kotien projektikehitystä oli 1997 (2303) asuntoa, joista Entré-asuntoja 591 (525). Asuntourakointina valmistui 1261 (2288) asuntoa (uudisasunnot ja saneeratut).

Vuoden vaihteessa oli rakenteilla 3308 (3403), joista Skanska Kotien omaa projektikehitystä 1828 (2021) asuntoa.

Vuoden 2004 lopussa Skanska Kodeilla oli myynnissä 63 (33) valmista asuntoa.

Virossa omaa asuntotuotantoa valmistui 164 (49) uutta asuntoa. Vuoden lopussa rakenteilla oli omaa tuotantoa 141 (245) asuntoa. Lisäksi Skanska EMV urakoi yksityiselle tilaajalle asuintalon Viimsiin (27 asuntoa).

Vuonna 2004 valmistuneita merkittäviä talonrakentamisen hankkeita olivat Helsingissä Kalastajatorpan saneeraus, Porissa Isokarhu III -kauppakeskus, Vaasassa Pohjalaisen toimitalo Monitori ja yritystalo Futura II, Kokkolassa Kemian osaamiskeskus, Pirkkalan seurakunnan Kirkkoveräjän seurakuntatalon saneeraus, Laukaassa Lidlin logistiikkakeskus, Lappeenrannan jäähallin peruskorjaus ja laajennus, Kuopiossa Mediteknia 2 ja Oulussa Tietotalo 2.

Tällä hetkellä on rakenteilla mm. Helsingissä yliopiston Porthania-rakennuksen korjaustyöt, Tiukula - Pelastakaa Lapset talo, useita asuntosaneerauskohteita, esim. Kauppakartanonkatu 10 ja 26, Espoossa Leppävaaran Sellon 2. vaihe ja Otarannan opiskelija-asunnot yleisurheilun MM-kisakylän käyttöön Espoossa, Kirkkonummella Prisman laajennus, Turussa Åbo Academin Humanisticum -opetus- ja tutkimusrakennus, Tampereella Sammon lukio ja Tietotekniikkatalo, Jyväskylässä Keski-Suomen keskussairaalan laajennus sekä Raatihotellin laajennus ja saneeraus, Kuopion Keskuskentän jalkapallostadionin pääkatsomo- ja huoltotilat, Kuusankosken sairaala, Punkaharjulla Luston laajennuksen 2. vaihe, Kuopiossa Microteknia 3 ja Vuokatissa teknologiakeskus Snowpoliksen A-rakennus.

Maa- ja ympäristörakentamisen merkittävin valmistunut urakka oli Vt 6 Koskenkylä–Kouvola parantamisurakka. Suurimpia käynnissä olevia projekteja ovat E18-moottoritien osuus Lohja-Lohjanharju, Kehä lll:n parantamisurakka, Vuosaaren satamahankkeen kaksi tunnelia, Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Nurmijärvellä, Maarianhaminan jäteveden-puhdistamon laajennus- ja saneerausurakka, Turussa Ruotsalaisen teatterin perustusten vahvistusurakka ja Kakolan jätevedenpuhdistamon louhintaurakka.

Virossa valmistui viime vuonna kaksi mittavaa laituriurakkaa Muugan satamaan. Vuoden alussa valmistui oma asuntoprojektikehityshanke Kaupmehenkatu 6 (101 asuntoa). Nyt on rakenteilla mm. Kaubamaja Tarttoon ja Eesti Energia AS:n toimitalon saneeraus Tallinnassa.

MARKKINANÄKYMÄT VUODELLE 2005

Suomessa lähtökohdat vuodelle 2005 ovat valoisat ja rakentamisen arvioidaan pysyvän lievällä myönteisellä kasvu-uralla. Virossa kansantalous jatkaa kasvua ja investointitahti jatkuu hyvänä.

Lisätietoja:

Skanska Oy Toimitusjohtaja Juha Hetemäki, puh. (09) 6152 2245 Contact Talous- ja rahoitusjohtaja Mika Toivola, puh. (09) 6152 2780 Contact Viestintäpäällikkö Cristina Rinnetie-Uski, puh. (09) 6152 2300 Contact

Skanska AB:n tulostiedote osoitteessa: www.skanska.com

Jaa