c

Tulevaisuuden Työympäristö -barometri 2011: Tilatehokkuus ja ympäristökysymykset painavat toimitilapäätöksissä

Lehdistötiedotteet 20.6.2011 9.00 CET

Toimistotilojen tulee mukautua muuttuviin työnteon tarpeisiin. Toimitiloilta edellytetään entistä suurempaa joustavuutta, tehokkuutta - ja yhä useammin myös ympäristövastuullisuutta. Tehokkaiden avotilatyöpisteiden rinnalle tarvitaan neuvottelu- ja ryhmätyötiloja sekä mahdollisuuksia työtovereiden kohtaamiseen. 

Tulokset käyvät ilmi Tulevaisuuden Työympäristö -barometrista, jonka KTI Kiinteistötieto Oy toteutti Skanskan toimeksiannosta nyt jo seitsemännen kerran. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2011.

Toimistotyö joustaa ajan ja paikan suhteen – tilojen määrää vähennetään

Mobiili- ja monipaikkainen työ yleistyy. Yli 70 prosenttia barometrin vastaajista arvioikin lisäävänsä työntekijöidensä mahdollisuuksia etätyöskentelyyn.  Moni työntekijä viettää työpäivänsä myös asiakkailla, palavereissa tai muissa toimipisteissä. Tämä näkyy toimistoissa tyhjinä työpisteinä, joiden käyttöön haetaan lisää tehokkuutta. Yli kolmannes vastaajista ilmoittaa vähentävänsä henkilökohtaisten työpisteiden määrää toimistotiloissaan. Vastaavasti nimeämättömien työpisteiden määrän kasvua ennakoi yli 60 prosenttia yrityksistä. Etätyötä tuetaan ja matkustustarvetta vähennetään teknologian avulla: virtuaalisten työvälineiden käytön kasvua ennakoi peräti 87 prosenttia vastaajista.

Vastaajista 45 prosenttia ennakoi työntekijämääränsä kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Kasvuodotukset ovat vahvistuneet edellisten vuosien tuloksiin verrattuna. Toimistoneliöiden määrää ei sen sijaan lisätä; 28 prosenttia ennakoi neliömäärän vähenevän, ja 58 prosenttia pysyvän ennallaan.

Työpaikan merkitys kohtaamispaikkana korostuu

Tilaratkaisuna suositaan avotilaa tai kombikonttoria, mikä on tehokkaampaa, joustavampaa ja muunneltavampaa kuin perinteinen huonetoimisto. Yli kolmannes vastaajista on vähentämässä huonetoimistojen määrää. Työpisteet ovat yhä useammin nimeämättömiä tai jaettuja työpisteitä, millä tuetaan työntekijöiden liikkuvuutta toimiston sisällä. Ryhmätyö- ja neuvottelutilojen tarve kasvaa, ja yhä useampi yritys tukee vuorovaikutusta myös lisäämällä epävirallisten kohtaamispaikkojen määrää. Samalla on tiedostettu hiljaisten työskentelyhuoneiden tarve – niiden määrän kasvua ennakoi peräti 55 prosenttia vastaajista.

Yhteiskuntavastuullisuus vaikuttaa myös tilavalintoihin

Toimitiloilla on suuri merkitys kestävän kehityksen tukemisessa, mikä näkyy yhä useamman yrityksen strategiassa ja valinnoissa. Toimitilapäätöksissä keskeisimpiä kestävän kehityksen näkökulmina vaikuttavat rakennusten energiatehokkuus sekä sijainti. Myös tilankäytön tehokkuus ja tilojen muuntojoustavuus korostuvat. Peräti 29 prosenttia vastaajista ilmoittaa nyt olevansa myös valmiita maksamaan nykyistä enemmän ympäristövastuullisista toimitiloista. Vuosi sitten vain viidennekseltä vastaajista löytyi tällaista maksuhalukkuutta.

Yritysten tietoisuus ja keskustelu rakennusten ympäristöluokituksista on kasvanut merkittävästi viime vuodesta. Vastaajista 68 prosenttia ilmoittaa vähintään keskustelleensa ympäristöluokitellusta rakennuksesta, ja joka viidennessä yrityksessä on jo edetty sanoista tekoihin. Vastuullisuusnäkökulmiin panostetaan siinä vaiheessa, kun toimitilapäätökset ovat muutenkin tapetilla - ekotekoihin ei juurikaan ryhdytä omina projekteinaan. Rakennusten sertifiointia ei pidetä sinällään ratkaisevana, vaan huomiota kiinnitetään energiatehokkuuteen, sijaintiin, tilatehokkuuteen ja sisäolosuhteisiin.

Liikenteellinen saavutettavuus ohjaa organisaatioiden sijaintipäätöksiä

Hyvät julkiset liikenneyhteydet ja saavutettavuus omalla autolla painavat sijaintipäätöksissä. Toimitilan valinnassa painotetaan etenkin autopaikkojen saatavuutta sekä henkilöstön terveys- ja turvallisuusnäkökohtia. Rakennuksen energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset ovat nyt nousseet jo kolmanneksi tärkeimmäksi tilavalintakriteeriksi. Tilojen tekniselle varustelulle asetetaan entistä kovempia vaatimuksia. Tietoverkkojen taso, ilmanvaihto ja jäähdytys, hyvät valaistusolosuhteet ja toimiva akustiikka ovat työntekijöiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä tukevia perusedellytyksiä, joista ei tingitä.

Vastaajista 55 prosenttia pitää toimitilakustannustensa nykytasoa kohtuullisena. Toimitilakustannuksia työntekijää kohden pyritään ensisijaisesti vähentämään tilankäyttöä tehostamalla. Jopa neljännes vastaajista pyrkii nykyistä alhaisempaan kustannustasoon.

Helsingin ydinkeskusta suosituin alue

Helsingin ydinkeskusta palasi kolmen vuoden tauon jälkeen ykköspaikalle pääkaupunkiseudun halutuimpana toimistoalueena. Toiseksi suosituimmaksi alueeksi nousi Ruoholahti, joka uuden Jätkäsaaren alueen tukemana nosti asemiaan merkittävästi edellisestä tutkimuksesta. Ydinkeskusta, Ruoholahti ja lentokentän alue houkuttelevat yrityksiä myös muilta alueilta. Pohjoisen kanta-Helsingin alueella Pasila on kirkkaasti suosituin alue. Läntisen Helsingin alueista Ruskeasuon suosio on nousussa. Espoossa Leppävaara ja Keilaniemi ovat halutuimpia alueita.

Vastaajista kolmannes ilmoittaa todennäköisesti muuttavansa seuraavan kolmen vuoden aikana. Yrityksen muuttoaikeisiin vaikuttaa lisätilan tarpeen ohella yhä voimakkaammin organisaatioiden halu säästää toimitilakustannuksissa ja lisätä tilatehokkuutta. Kysyntä kohdistuukin korkealaatuisiin tiloihin, ja pääkaupunkiseudun toimistojen ylitarjontatilanteesta huolimatta monien vastaajien mielestä sopivia tiloja on tarjolla niukalti.

Barometri luotaa käyttäjien näkökulmaa toimitiloihin

Tulevaisuuden Työympäristö -barometri kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yli 50 hengen yritysten toimistotilojen käyttöön ja tulevaisuudennäkymiin liittyviä kysymyksiä. Vastaajina olivat talous-, henkilöstö- ja yleisjohto sekä yritysten toimitila-asioista vastaavat henkilöt. Internet-kyselynä toteutettuun barometriin vastasi 79 henkilöä. Barometri toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. KTI:n ja Skanskan kehittämä barometri pyrkii edistämään eri käyttäjäryhmille entistä paremmin soveltuvien toimitilojen tarjontaa.

Skanska lahjoittaa jokaista barometrin vastaajaa kohden 15 euroa WWF:n ilmastotyön tukemiseen.

Jaa