c

Uudesta kerrostalosta luotiin digitaalinen kaksonen – tätä se tarkoittaa asukkaille

Tamperelaisessa taloyhtiössä asumisen arkea ja kiinteistönhoitoa helpottava tieto löytyy jatkossa omasta älypuhelimesta.

Niklas Töyrylä Skanskalta esittelee nykyajan Sampoa, tietomallia uudesta kerrostalosta Tampereen Härmälänrannassa. Kuva: Jussi Helttunen

As Oy Tampereen Härmälänrannan Sampo näyttää digitaalisuudessa mallia muille taloyhtiöille. Skanskan projektipäällikkö Niklas Töyrylä näyttää kannettavan tietokoneen ruudulta sovellusta, josta voi tarkastella rakennuksen tarkkaa digitaalista kopiota. Se perustuu suunnittelu- ja rakennusvaiheessa luotuun kolmiulotteiseen tietomalliin, joka sisältää kaikki oleelliset tiedot talon rakenteista ja talotekniikasta.

Sovelluksesta näkee esimerkiksi reaaliaikaiset huonelämpötilat ja asuntokohtaisen vedenkulutuksen.

”Tietomalleja on käytetty pitkään rakennusten suunnittelussa ja itse rakentamisessa, mutta nyt tuomme saman tiedon myös kiinteistön ylläpidosta ja huollosta vastaavien käyttöön. Myös asukkaat löytävät sovelluksesta hyödyllistä tietoa omasta asunnostaan”, Töyrylä sanoo.

Digitaalinen luovutus tärkeä vaihe

Kehityspäällikkö Miro Ristimäki korostaa, että Skanska haluaa luoda edellytykset rakennuksen älykkääseen hallintaan. Kaiken pohjana on digitaalisessa muodossa oleva tieto, joka on kaikkien ulottuvilla arkkitehdista rakennuksen käyttäjiin.

”Yksi tärkeistä vaiheista on digitaalinen luovutus, jossa tieto välitetään digitoidussa muodossa kiinteistön omistajille ja asukkaille, kun rakennus on valmis”, Ristimäki sanoo.

Perinteisesti uuden talon asukkaat löytävät oleelliset tiedot talomapista, mutta tulevaisuudessa tiedot voi tarkistaa sovelluksesta nopeasti vaikkapa älypuhelimella.

Sovelluksella löytää esimerkiksi sen, millä värisävyllä eteisen seinä on maalattu tai millainen liesituulettimen lamppu tarvitaan palaneen tilalle.

”Kehitämme ratkaisuja koko ajan ja lisäämme sinne asukkaiden arkea helpottavia ominaisuuksia. Jatkossa sieltä voisi löytyä esimerkiksi linkki verkkokauppaan, josta voi ostaa uuden lampun”, Ristimäki havainnollistaa.

Digitaalisen kaksosen sisältämästä teknisestä tiedosta on jatkossa iso apu myös kiinteistöstä vastaavalle isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle. Esimerkiksi rikki menneen laitteen korjaaminen hoituu todennäköisesti yhdellä kerralla, kun korjaaja osaa ottaa mukaan oikeat työvälineet ja varaosat.

”Asiakastyytyväisyys paranee, kun vika hoituu nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Myös kiinteistön ylläpidosta vastaavilta säästyy aikaa ja vaivaa”, Niklas Töyrylä huomauttaa.

Lämpötila korjattu ennen kuin asukas huomaa

Sovellus auttaa myös pitämään sisäolosuhteet optimaalisina, kun lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjaavan järjestelmän toimintaa voidaan seurata reaaliaikaisesti. Sovellus voi jatkossa antaa automaattisesti tiedon poikkeamista.

HS+AL Ideat Data Skanska2 by Jussi Helttunen.jpg
Sovelluksessa voi tarkastella rakennuksen tarkkaa digitaalista kopiota.


”Jos vaikkapa jossakin huoneistossa lämpötila nousisi liikaa, huoltoyhtiö saisi siitä heti tiedon. Monesti tilanne olisi korjattavissa jo ennen kuin asukas edes huomaa mitään.”

Tiedonkulun paranemista edellyttää myös valmisteilla oleva maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan uusiin rakennuksiin asennettavista rakennustuotteista ja niiden käyttöohjeista on löydyttävä jatkossa tieto sähköisessä muodossa.

Ristimäki sanoo, että alan toimijoiden kannattaa tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä ja ottaa mukaan uusien asioiden kehittämiseen myös asiakkaita ja kolmansia osapuolia.

Hyvä esimerkki on Skanskan, ABB:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun älykotilaboratorio SmartLab. Metropolian Helsingissä sijaitsevissa tiloissa kehitetään helppokäyttöisiä digitaalisia sovelluksia, joiden avulla tekniikka saadaan palvelemaan asukasta entistä paremmin. SmartLab kytkee Skanskan ja ABB:n vahvan kehitystoiminnan ja resurssit yhteen Metropolian kanssa, jolloin opetus ja yritysten käytännön työ limittyvät tiiviisti keskenään.

Aurinkosähkö viilentää päästöittä

As Oy Tampereen Härmälänrannan Sampo ja Skanska ovat mukana EU:n rahoittamassa kansainvälisessä Stardust-ohjelmassa, jossa tutkitaan muun muassa asumisen hiilidioksidipäästöjä vähentäviä keinoja. Tampere on hankkeessa mukana ainoana suomalaisena kaupunkina.

Sampon katolle on asennettu aurinkopaneeleja, joista kerättyä energiaa hyödynnetään ilmanvaihtojärjestelmässä, hisseissä ja valaistuksessa.

Energiatehokkaissa ilmanvaihtokoneissa on tehokas lämmön talteenotto. Tarvittaessa niillä pystyy myös viilentämään ulkoa otettavaa ilmaa. Viilennystä tarvitaan kesällä, jolloin päästötöntä aurinkosähköä saadaan eniten.

Jaa
Päivitetty: 2.6.2021