c

Työn ja muun elämän tasapainoilua

Reissutyö, aikaiset aamut ja pitkäksi venyvät päivät ovat monelle rakennustyömaalla työskentelevälle tuttuja juttuja, eikä työn ja muun elämän tasapainottaminen aina ole helppoa. Skanskan työmailla pilotoidaankin parhaillaan keinoja edistää perheystävällisiä työtapoja ja entistä joustavampia työaikamalleja.

”Se, että ymmärrämme toistemme elämäntilanteita ja -tarpeita, auttaa meitä myös näkemään toiveet inhimillisessä valossa", toteaa Helena Pekkanen.

Skanskassa toteutettiin noin vuosi sitten kysely, jossa kartoitettiin työn ja muun elämän tasapainottamiseen liittyviä onnistumisia ja haasteita. Tuloksissa myönteistä oli mm. tilapäisten, lapsen sairaanhoidon vuoksi pidettävien vapaiden järjestyminen sekä pienet erot miesten ja naisten välisissä vastauksissa. Kehitettävää löytyi kuitenkin miesten pidempien hoitovapaiden järjestelyissä sekä "reissutyön" perheystävällisyydessä.

"Koko yhteiskunta muuttuu tasa-arvoisempaan suuntaan", toteaa työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen. "Vaikka rakennustyömaalla etätöitä ja liukumia ei voi toteuttaa samalla tavalla kuin toimistossa, on meidän pyrittävä mahdollistamaan joustoja myös työmaalla työskenteleville."

Skanskan työmailla testataankin nyt yksikkökohtaisesti erilaisia malleja mm. työaikojen joustoissa, reissutyöläisten liukumissa ja pidempien perhevapaiden järjestämisessä. Työhyvinvointipäivillä pidetään työpajoja, joissa esimiehet ja työntekijät pääsevät keskustelemaan käytännön ratkaisuista omassa työyhteisössä.

Vaihtelevia elämäntilanteita on tärkeä ymmärtää

Kaikilla on omanlaisensa elämäntilanne: ikääntyvät vanhemmat, lapset, tärkeä vapaaehtoistyö tai hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen harrastus. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen tarpeet eri elämänvaiheissa koskettavat kaikkia.

Kirvesmies Taneli Pajula ehti olla kuusi vuotta Skanskassa, kun tuli isäksi ja jäi hoitamaan kotiin 9-kuukautista tytärtään. "Vapaista sopiminen työpaikalla sujui hienosti, vaikka toki sain kuulla kaverillista naljailuakin – olinhan työporukan ensimmäinen mies, joka jäi pidemmälle hoitovapaalle", Taneli kertoo.

"Esimiehen ja kollegojen suhtautuminen muuttuviin elämäntilanteisiin merkitsee tosipaikan tullen paljon. Kenenkään ei pitäisi joutua miettimään, mitä esimerkiksi hoitovapaa tarkoittaa oman uran kannalta tai mitä muut siitä ajattelevat. Se, että ymmärrämme toistemme elämäntilanteita ja -tarpeita, auttaa meitä myös näkemään toiveet inhimillisessä valossa. Lopulta kuitenkin jokainen päättää aina itse, mikä on juuri hänelle sopiva ratkaisu. Uskon, että myös käynnissä olevan LIFE – minä välitän -hanke auttaa meitä tässä asiassa", toteaa Helena.

Jaa
Päivitetty: 12.9.2018