BoKlok syntyi halusta rakentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti laadukkaita asuntoja, joita voi hankkia niin, että rahaa jää myös elämiseen. Konsepti lähti liikkeelle 1990-luvulla IKEA-konsernin perustajan Ingvar Kampradin ja Skanskan silloisen toimitusjohtajan yhteisestä ideasta.
Kolme naista – skanskalainen tuotekehittäjä, ikealainen sisustussuunnittelija ja arkkitehti – ryhtyi toteuttamaan visiota, jolla oma koti olisi tavallisen ihmisen saavutettavissa kohtuullisilla kustannuksilla. Ajatus tehokkaista tuotantotavoista, harkituista pinnoista ja pohjaratkaisuista, käytännöllisistä, valoisista sekä helppohoitoisista asunnoista kantaa edelleen. Neljään maahan on noussut jo yli 14 000 BoKlok-kotia!
BoKlok rakentaa 2-kerroksisia pientaloja ja 4–6-kerroksisia kerrostaloja, joiden pääasiallinen runkomateriaali on ympäristövastuullinen puu. BoKlok-koteja on rakennettu pääkaupunkiseudulle jo yli 500. Viimeisimmät hankkeet ovat Turussa, Helsingissä, Nurmijärvellä ja Vantaalla. Seuraavia kohteita suunnitellaan Espooseen ja Tampereelle.
BoKlok luo mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen
”Rakennamme parempaa yhteiskuntaa. Koko arvoketju suunnittelusta, myyntiin ja toteutukseen palvelee niin ensiasunnon ostajaa, yksinelävää kuin perheitäkin siten, että asuminen olisi kohtuuhintaista ja kestävää. Sosiaalinen vastuullisuus on BoKlokissa myös yhteisöllisyyden luomista, ja tilaratkaisut ovat vain yksi keino luoda yhteisöllisyyttä”, BoKlok Suomen maajohtaja Kati Valtonen toteaa.
Pihapiirin kohtaamispaikkoina toimivat esimerkiksi yhteinen viljelypalsta ja leikkialue. Lisäksi taloyhtiöistä löytyy yhteinen sauna, luhtitaloyhtiöistä jopa pihasauna. Asukkailla on mahdollisuus osallistua kohteelle perustettuun sosiaalisen median ryhmään. Tämä tähtää siihen, että ihmisillä olisi mahdollisuus tutustua naapureihinsa jo ennen muuttoa. Asettumisen yhteydessä onkin sitten helpompi kysyä neuvoa tai vaikkapa lainata työkaluja.
”Yhteisöllisyys ja asukkaiden osallistaminen mahdollistavat sosiaaliset kohtaamiset ja edistävät sosiaalista turvallisuutta. Meille on tärkeää olla selkeitä ja helposti lähestyttäviä, jotta ensiasunnon ostajankin on vaivatonta hoitaa asioitaan esimerkiksi asiakasvastaavamme kanssamme”, Kati kertoo.
Monissa BoKlokin kohteissa onkin yhteisiä lenkkisaunoja tai lemmikkiryhmiä. Usein myös lapset otetaan mukaan pihapuuhiin sekä viljelypalstoille, ja naapureihin voi törmätä vaikka yhteisillä kierrätyspisteillä.
”Keravalla järjestimme yhdessä asukkaiden, viereisen kiinteistönomistajan ja kaupungin taiteilijan kanssa muraalin maalausta vanhan teollisuuskiinteistön seinään sekä Vantaan Hämeenkylässä turvallisuuskoulutusta työmaan läheisen koulun oppilaille ja opettajille”, Kati kertoo yhteisöllisistä hankkeista.
Tuusulan Tähtipolun pihapiirissä on monenlaisia paikkoja asukkaiden kohtaamisiin.
Kohtuuhinta syntyy hyvällä suunnittelulla, sopivilla tonteilla ja fiksuilla tilaelementeillä
Miten tämä sitten onnistuu kustannustehokkaasti? Kaikki perustuu hyvään suunnitteluun, joka koskee niin asumisratkaisuja, tuotantotapaa kuin asuntojen sijaintejakin. Tontit valitaan ydinkeskustojen ulkopuolelta julkisen liikenteen varrelta.
BoKlok-kodit rakennetaan puusta valmiiksi tilaelementeiksi tehtaalla sisätiloissa, jolloin materiaalihukka ja ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Samaan aikaan tontilla voidaan tehdä maanrakennustöitä, mikä nopeuttaa kohteen valmistumista. Ympäristön ja naapurustonkin kannalta on hyvä, että rakentamisaika on lyhyt. Työmaalle ei myöskään tule jatkuvaa logistiikkavirtaa, kun talot rakennetaan suurista tilaelementeistä.
”Kotimme on suunniteltu tehokkaiksi ja toimiviksi niin, että turhia lämmitettäviä neliöitä ei synny. Tämä on osa energia- ja materiaalitehokkuutta”, Kati toteaa.
Uusissa kohteissa hyödynnetään samoja hyväksi havaittuja asuntopohjia ja teknisiä ratkaisuja, joita on käytetty jo aiemminkin. Myös uudiskohteen ostajalle tämä on hyvä asia, sillä pelkkien kuvien sijaan usein pääsee tutustumaan vastaavaan aiemmin rakennettuun asuntoon.
Nämä ajatukset ovat kantaneet BoKlokin alkuajoista asti. Silti suunnittelua ja kestävän kehityksen ratkaisuja jalostetaan jatkuvasti eteenpäin.
Energiantuotannossa haetaan mahdollisuuksia muun muassa aurinkopaneeleiden käyttöön, ja esimerkiksi varastorakennusten kattoihin voidaan tehdä viherkattoja hulevesien viivyttämiseksi.
”Parhaillaan kehitämme kierrätystä niin, että voimme hyödyntää muualla purettuja rakennusosia uuden rakentamisessa. Haluamme rakentaa tulevaisuuden kestäviä koteja seuraavat sukupolvet mielessämme”, Kati kertoo tulevista kehitysaskelista.