Skanskan Hyvää työtä -podcastissa Maaretta Tukiainen sanoo, että ajankohtaiset ilmiöt ja megatrendit ovat moninaistaneet organisaatioiden tilatarpeita. Bolderin vanhempi projektipäällikkö Hanna Koivisto vahvistaa, että pandemia on vaikuttanut työntekoon aivan oleellisesti.
”Nyt eletään murrosvaihetta vanhan ja uuden työnteon kulttuurin välillä. Opettelemme yhdessä keinoja uuteen työarkeen, ja sen vuoksi työtiloilta odotetaan paljon joustavuutta. Yhteisöllisyyden merkitys on kasvanut huomattavasti.”
Toisaalta moni on kokenut työskentelevänsä tehokkaammin kotoa käsin. Suuri kysymys tällä hetkellä onkin se, miten organisaatiot voisivat tukea yksilöitä ja luoda samalla yhteisöä tukevia ja houkuttelevia työtiloja?
Suunnittelua yksilö edellä ja yhteisöä varten
Bolderin suunnittelija ja vastuullisuuskoordinaattori Maria Riskilä kertoo, että pandemia on nostanut esiin yksilöiden tarpeet ja toiveet uudella tavalla. Uudet tarpeet ja toiveet on huomioitava myös tilasuunnittelussa.
”Yksilöinä osa viihtyy kotona kun taas osa odottaa, että pääsee taas työpaikalle. Yrityksen voi olla vaikea löytää se oikea strategia, joka palvelee niin yksilön kuin yrityksen tarpeita. Miten paljon halutaan velvoittaa työntekijöitä tulemaan työpaikalle ja miten siihen kannustetaan.”
Hanna Koivisto nostaa esiin myös brändillisen näkökulman.
”Suunnittelussa on tärkeää luoda työkaluja myös kulttuurisille tekijöille: brändille ja yhteisöllisyydelle. Haetaan yhdessä niitä asioita, mitkä kulttuuriin vaikuttaa, että koetaan olevamme yhtä, että tietotaito jakautuu ja tuetaan kultaakin arvokkaampia kahvihetkiä.”
”Yhdessä” onkin tilasuunnittelun tärkeimpiä avainsanoja. Osallistava suunnittelu huomioi koko organisaation tarpeet ja toiveet. Hyvää työtä -podcastissa Maaretta Tukiainen sanoo, että se on yksi tilasuunnittelun nousevista trendeistä, joka vastaa työn moninaistumiseen ja hybridityön asettamiin vaatimuksiin.
”Osallistavan suunnittelun merkitys kasvaa entisestään. Siinä päästään kuulemaan yksilöllisesti organisaation työntekijöitä, selvittämään heidän työtapojaan, prosesseja ja erityistarpeitaan. Se on koko suunnitteluprosessin lähtökohta”, kertoo Maria Riskilä.
”Oleellista on selvittää yksilötasolla kunkin työntekijän työnteon profiili. Kuinka usein hän käy toimistolla ja millaista työpistettä tai varustusta hän tarvitsee. Sillä on suora yhteys tilan pohjaratkaisuun, jotta tilan kapasiteetti saadaan hyödynnettyä järkevästi ja kustannustehokkaasti”, Hanna lisää.
Muuntojoustavuus on tärkeämpää kuin koskaan
Hybridityön suuri ongelma tilan kannalta on se, että jonakin päivänä paikalla on vain murto-osa työntekijöistä, mutta toisena päivänä koko organisaatio. Miten tilankäyttöä voidaan optimoida niin, että samalla varmistetaan, että kaikki mahtuu toimistolle? Juuri siksi on tärkeää selvittää työnteon tavat ja kulttuuri läpikotaisin.
”Haarukoimme yhdessä asiakkaidemme kanssa tilojen käytön prosentuaalista kapasiteettiastetta, minkä verran tiloissa voi olla ylibuukkausta tai mikä on työpisteen käyttöaste. Teemme tästä erilaisia skenaarioita, joita voidaan jo suunnitteluvaiheessa vertailla ja löytää se optimaalisin lopputulos”, Hanna kertoo.
”Muuntojoustavuus tulee korostumaan entisestään, koska käyttöaste voi yhden päivänkin aikana vaihdella paljon.”
Monitilatoimisto on vallalla oleva trendi, joka tukee paitsi muuntojoustavuutta, myös erilaisia työntekemisen tarpeita. Monitilatoimisto palvelee tilan käyttäjiä erilaisilla tilatyypeillä hiljaisesta työstä monialaiseen co-working -tilaan. Omia kiinteitä työpisteitä ei välttämättä ole, vaan työntekijät voivat valita työpisteensä tehtävän, tilanteen ja tarpeen mukaan. Digitaaliset varusteet ja talotekniikka tukevat tätä mallia. Monitilatoimisto onkin organisaation näkökulmasta juuri heidän tarpeisiinsa kustomoitavissa oleva ratkaisu.
Hyvää työtä -podcastissa Skanska CDF Oy:n toimitusjohtaja Antti Säynätkari toteaa, että ainoa varma tulevaisuudesta on se, ettemme tiedä mitä se on. Silloin fyysisen tilan suhteen tulee varautua tulevaisuuteen sillä, että se on mahdollisimman joustava. Kun tilat joustavat ajan ja tarpeen mukaan, ne palvelevat yritystä pidempään. Tilan pitkä elinkaari onkin suunnittelun keskeinen tavoite, tarkasteltiinpa asiaa kustannusten, ekologisuuden tai hiilijalanjäljen näkökulmasta.
”Hiilijalanjälkilaskentaa voidaan käyttää suunnittelutyökaluna jo ihan projektin varhaisessa vaiheessa. Sen avulla voidaan vertailla erilaisia suunnitteluratkaisuja ja niiden päästövaikutuksia. Suurimmat hyödyt syntyvätkin nimenomaan projektin alkuvaiheessa optimoimalla suunnitteluratkaisuja: mitä aiemmin päästöt pystytään laskemaan, sitä helpompaa ja kustannustehokkaampaa niitä on pienentää”, Maria toteaa.
Palvelullistuminen näkyy kaikessa
Palvelullistuminen on myös iso tilasuunnittelua ohjaava trendi, joka vaikuttaa niin työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamiseen kuin ympäristökestävyyteen. Maria Riskilä nostaakin esiin ”tila palveluna” -mallin, jonka merkitys vain kasvaa kun houkutellaan ihmisiä takaisin toimistolle.
”Tiloja ei tehdä vain fyysisiksi paikoiksi vaan niitä lähestytään palvelujen näkökulmasta. Millaisia palveluja voidaan tarjota ihmisille työympäristössä? Osa voi olla integroitu itse rakennukseen kun osa taas löytyy lähialueelta.”
Myös huonekalut palvelullistuvat, ja sen avulla yritys voi vähentää kustannuksia ja päästöjä.
”Kun huonekaluja ei omisteta, on helpompaa freesata toimiston ilmettä ilman kustannusrasituksia. Se lisää käyttöikää itse tilalle, mutta myös kalusteille. Kun esine poistuu tarpeettomana yrityksen tiloista, se voidaan hyödyntää uudelleen kalusteena pienen kunnostuksen jälkeen tai materiaalina uutta tuotantoa varten”, Maria jatkaa.
Työhyvinvointi on megatrendi
Hanna oli Bolderin edustajana suunnittelemassa Skanskan M117-toimistotalon uudistusta. Uudistuksen lähtökohtana oli saada talolle myös kulta-tason WELL-työhyvinvointisertifikaatti ja luoda tilaan sen myötä vahvoja vetovoimatekijöitä, jotka vastaisivat uuden ajan tarpeisiin.
”WELL-ajattelu oli keskeinen suunnittelua ohjaava tekijä. Tavoitteena oli luoda käyttäjille yhteisöllisyyttä tukeva terveellinen työympäristö, joka luo edellytykset työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle”, kertoo Hanna.
Hanna jatkaa, että M117:ssa luonnon monimuotoisuus oli suunnittelun kantava teema.
”Biofilia, luonnonmateriaalit, puu ja vihersisustus näyttelevät M117:ssa suurta roolia. Talossa hyödynnetään paljon luonnollista auringonvaloa, joka pääsee tilaan suurista ikkunoista. Yhteisöllisyyteen taas kutsuu aulaan rakennettu monoliittinen, massiivitammella päällystetty portaikko sekä kerroksiin rakennettavissa olevat teemoitetut taukopisteet.”
WELL-ajatteluun liittyy myös terveellinen ruoka, optimoitu äänimaailma sekä liikkumiseen kannustaminen. M117:ssa käyttäjiä kannustetaan esimerkiksi käyttämään portaita hissin asemesta. Viihtyisät tilat eivät myöskään ole vain pintaa, vaan nekin osaltaan kutsuvat ihmisiä vaihtamaan paikkaa ja ryhmäytymään.
Hyvää työtä -podcastissa puhutaan työn tulevaisuudesta
Hyvää työtä on Skanskan podcast-sarja, jossa sukelletaan työn tulevaisuuksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin Suomen johtavien asiantuntijoiden kanssa. Tulevaisuuden työtiloja käsittelevässä jaksossa tietokirjailija ja sisustussuunnittelija Maaretta Tukiainen ja Skanska CDF Oy:n toimitusjohtaja Antti Säynätkari luotaavat vaatimuksia tulevaisuuden tiloille ajankohtaisten ilmiöiden, liikkumisen, asumisen ja kaupunkikehittämisen näkökulmista.
Hanna Koivisto
on Bolder Development Oy:n vanhempi projektipäällikkö
Maria Riskilä
on Bolder Development Oy:n suunnittelija ja vastuullisuuskoordinaattori
Lue lisää
