c

Skanska Oy -konsernin tulos kaksinkertaistui ja nousi 216, 8 milj. markkaan

Lehdistötiedotteet 25.2.2000 12:32 CET

ULKOINEN TIEDOTE 25.2.2000

Skanska Oy –konsernin tulos vuonna 1999 ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja oli 216,8 Mmk (102,3). Skanska Oy -konsernin liikevaihto kasvoi ja oli 6 022,5 Mmk (4 056,8). Kasvu edellisestä vuodesta oli 48,5 %. Skanska Suomen liikevaihto oli 4 969,4 Mmk (3 207,6), kasvu edellisestä vuodesta oli 54,9 %. Skanska East Europen liikevaihto oli 1 053,1 Mmk (849,2), kasvua oli 24,0 %.

Liikevoitto oli 232,3 Mmk (122,9). Konsernin sijoitetun pääoman tuotto oli 32,6 % (26,7 %) ja oman pääoman tuotto 32,0 % (28,0 %).

Yleiskatsaus vuoteen 1999

Skanska Oy -konsernin liikevaihto kasvoi voimakkaasti vuonna 1999. Suomessa kasvu oli markkinoiden kasvua voimakkaampaa ja sen mahdollisti edellisenä vuonna tehdyt yrityskaupat. Venäjän talouden vaikeuksista huolimatta Skanska Oy teki Venäjällä historiansa parhaan tuloksen.

Suomessa vuonna 1998 ostettujen liiketoimintojen yhdistäminen Skanskaan sujui hyvin, mikä näkyi myös suhteellisen kannattavuuden parantumisessa. Markkinoiden kehitys oli myönteinen ja tuotantokapasiteetti oli täydessä käytössä. Korkeasuhdanne keskittyi selkeästi pääkaupunkiseutuun sekä muihin Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin.

Vuonna 1999 valmistui ja oli rakenteilla lukuisia liike- ja toimitilahankkeita. Mittavia hankkeita ovat Hotelli Kämp ja Kämp Galleria avasi ovensa syksyllä ja Nokian tuotekehitysrakennukset, joista toinen vaihe Jyväskylässä valmistuu keväällä.

Urakoinnin lisäksi Skanskalla oli useita oman projektikehityksen tuloksena syntyneitä hankkeita: joulukuussa tehtiin sopimus Kone Oy:n toimitilahankkeista, rakenteilla on Palokan Kotikeskus ja useita merkittäviä kaupan hankkeita. Vuoden lopulla käynnistyi Skanskan ja Suomen Pankin yhteistyöprojektin, Turvalaakson, markkinointi.

Asuntomyynti kasvoi kolminkertaiseksi ja etenkin Entré-asuntojen myynti kasvoi voimakkaasti. Skanska Oy –konsernin rakentamina valmistui vuonna 1999 Suomessa yhteensä 4 365 uutta asuntoa. Lisäksi saneerattiin 804 asuntoa. Valmistuneista asunnoista omia myytäviä asuntoja oli 983, joista Entré -asuntoja oli 218 ja muita 765. Vuoden 1999 lopulla rakenteilla oli 3 989 asuntoa. Valmiita myymättömiä asuntoja oli vuoden 1999 lopulla 70.

Maa- ja ympäristörakentamisessa suurin hanke oli Järvenpää-Lahti moottorien rakennusurakka, joka valmistui syyskuussa 1999 lähes vuoden ennen alkuperäistä tavoiteaikataulua. Mittava käynnissä oleva hanke on Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan asemien muutos- ja laajennustyö. Syksyllä valmistuu E18 -projektiin kuuluvat Anjalan maa- ja kalliorakennus- sekä siltaurakat.

Venäjän toimintaa leimasi vuonna 1999 investointien vähyys ja vain muutama uusi tilaus saatiin. Vuonna 1999 valmistui useita merkittäviä hankkeita. Dirol purukumitehdas Novgorodissa, Pietarissa Gilletten tuotantolaitos ja Philip Morris –tupakkatehdas. Moskovassa valmistui Britannian uusi Suurlähetystö. Käynnissä olevien projektien loppuunsaattaminen toi mukanaan Skanska Oy:n historian suurimman liikevaihdon ja tuloksen alueelta. Markkinatilanteesta johtuen tilauskanta on kuitenkin pienentynyt voimakkaasti.

Vuoden 1999 huhtikuussa Skanska-konsernin Keski-Euroopan toiminta siirrettiin operatiivisesti Skanska Oy:n johdon vastuulle. Vuoden aikana tehtiin myös päätös siirtää Keski-Euroopan yhtiöt myös omistuksellisesti Skanska Oy-konserniin vuoden 2000 aikana.

Skanska Oy -konsernin rakennetta uudistettiin edelleen siten, että entinen Kansainvälinen toimiala yhtiöitettiin Skanska East Europe Oy:ksi ja Kotimaan toimiala yhtiöitettiin Skanska Suomi Oy:ksi. Rakennuskoneisiin liittyvä toiminta yhtiöitettiin Skanska Rakennuskone Oy:ksi.

Skanskan palveluketjua ja toimintajärjestelmää laajennettiin kattamaan laadun lisäksi myös ympäristö ja turvallisuus. Skanska on käynnistänyt ympäristöasioiden SFS-ISO 14001 ja turvallisuuden BS 8001 sertifiointiprosessin koko Suomen toiminnan osalta. Kesällä 1999 Skanska toi markkinoille yhdessä VTT:n kanssa kehittämänsä Skanskan Ekometrin, uuden työkalun rakennuksen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten laskemiseksi.

Skanskan johtamisjärjestelmää kehitettiin balanced scorecard –mallin pohjalta. Vuoden aikana käynnistettiin uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto. Siihen liittyviä valmennusprojekteja vietiin läpi konsernin kaikissa yhtiöissä. Työmaahenkilöstön koulutus painottui edelleen ammattitutkintokoulutukseen sekä Skanskan järjestämään koulutukseen rakennustekniikoiden osalta.

Taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne

Konsernin taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne parani edellisvuodesta. Kannattavuus parani kaikilla oleellisilla mittareilla mitattuna. Investoinnit hoidettiin toiminnasta syntyneellä kassavirralla ja omavaraisuus nousi yli tavoitetason.

Skanska Oy -konsernin likviditeetti oli koko tilikauden hyvä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä korollista vierasta pääomaa 276,3 Mmk (290,8). Konsernin omavaraisuusaste oli 31,2 % (29,3 %). Omavaraisuuden vahvistamiseksi omistaja sijoitti v. 1998 yhtiöön 200 Mmk:n pääomalainan, josta 100 Mmk muutettiin vuonna 1999 osakepääomaksi.

Investoinnit

Konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 76,4 Mmk (150,4).

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuonna 1999 keskimäärin 4 493 (3 434) henkilöä. Vuoden 1999 lopussa konsernin palveluksessa oli 3 884 henkilöä. Skanska Suomessa henkilöstöä oli vuoden lopussa 3 033 ja Skanska East Europessa 851 henkilöä.

Tilauskanta

Konsernin tulouttamaton tilauskanta vuoden 1999 lopulla oli 3 847 Mmk (4 026). Tulouttamattomasta tilauskannasta Skanska Suomen osuus oli 3 015 Mmk (2 371) ja Skanska East Europen osuus 832 Mmk (1 655). Skanska East Europen tilauskannasta on tällä hetkellä keskeytyksissä olevien työmaiden osuus noin 519 Mmk.

Tapahtumat tilikauden jälkeen

Asfalttiliiketoimintaan on tuonut vahvistusta rovaniemeläisen Savatie Oy:n asfaltointi- ja tienpäällystysalan liiketoimintojen osto helmikuussa 2000. Yrityskauppa vahvistaa Tekran asemaa päällystemarkkinoilla ja monipuolistaa sen tuotantoa sekä alueellisesti että asfaltoinnin eri tuotealoilla.

Vesi- ja ympäristötekniikan palvelut organisoitiin Skanska -konsernissa vuoden 2000 alusta omaksi yhtiökseen. Yhtiön nimi on Skanska Econet Oy ja se vastaa myös Skanskan osuudesta Pääkaupunkiseudun rakennusjäte Oy:ssä.

Skanska Suomi Oy on hankkinut pientaloja valmistavan Trend House Oy:n osakekannan Myresjöhus AB:lta. Kauppa on Skanska-konsernin sisäinen järjestely ja se toteuttaa Skanska Suomi Oy:n strategiaa laajentaa toimintaansa Suomen pientalomarkkinoille

Skanska Oy allekirjoitti sopimuksen enemmistöosuuden ostosta Viron suurimpiin rakennusliikkeisiin kuuluvasta EMV Ltd:stä tammikuussa 2000. Yhtiön pääkonttori on Tallinnassa ja toiminta kattaa sekä talonrakentamisen että insinöörirakentamisen.

Näkymät vuodelle 2000

Skanska Oy -konsernin voimakas kasvu tulee jatkumaan vuonna 2000 ja arvioimme liikevaihdon ja tuloksen kasvavan edellisestä vuodesta.

Keski-Euroopan liiketoiminta tullaan omistuksellisesti liittämään konserniin vuoden 2000 aikana. Keski-Euroopassa Skanska on toiminut etupäässä kiinteistökehittäjänä, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa urakointiin.

Rakentamisen näkymät Suomessa ovat edelleen myönteiset. Skanskan talonrakentamisen Suomessa odotetaan kasvavan markkinoiden kasvua nopeammin. Toimintaa tullaan laajentamaan

rakentamisen jälkeisiin palveluihin. Maa- ja ympäristörakentamisen markkinoiden arvioidaan kasvavan edelleen.

Skanska East Europen toiminnan volyymin oletetaan laskevan liikevaihdolla mitattuna. Toiminnan painopistettä siirretään projektikehityksen suuntaan ja paikallisuutta tullaan kasvattamaan tilanteen sallimassa määrin. Loppuvuodesta oletetaan tilauskannan alkavan kasvaa. Valmisteluvaiheessa on projekteja, joiden käynnistyminen riippuu Venäjän taloudellisen tilanteen kehittymisestä.