c

Skanskan vastine virolaistyövoiman käytöstä esitettyihin väitteisiin

Lehdistötiedotteet 14.4.2010 0:00 CET

Skanska on lähettänyt tiedotusvälineille alla olevan toimitusjohtaja Juha Hetemäen vastineen. Vastine koskee uutisointia mahdollisesta virolaistyövoiman käytöstä rovaniemeläisessä hankkeessa.

Julkisuudessa on viime aikoina kerrottu Skanskan suunnitelmista käyttää virolaista työvoimaa rovaniemeläisessä rakennusurakassa. Mediassa on esitetty muun muassa Skanskan johdon lausuntoina asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Uutisointi lähti liikkeelle 26.3. Yleisradion Lapin aluetoimituksen radiojutusta. Tämän jälkeen esimerkiksi omia sanomisiani kyseisessä haastattelussa on tulkittu eri tahoilla eri tavoin, ilman että väitteiden alkuperäistä tarkoitusta olisi varmistettu. Tämän vuoksi haluan tuoda esiin tapaukseen liittyviä tosiasioita ja näkökantojamme.

Lapin alueyksikkömme oma työvoima, noin 50 henkilöä, on tällä hetkellä täystyöllistetty muissa käynnissä olevissa hankkeissa. Koska virolaisella tytäryhtiöllämme, Skanska EMV:llä on rovaniemeläiskohteen betonirunkotyöhön vaadittavaa osaamista ja sopiva alihankintaverkosto, laskimme tarjousvaiheessa paikallavalutyöt sen resurssien varaan. Skanska EMV on toteuttanut vastaavalla mallilla useita merkittäviä kohteita Virossa, kuten Vuoden betonirakenteeksi 2008 valitun Tallinnan lentoaseman laajennustyöt.

Missään vaiheessa emme ole kyseenalaistaneet lappilaisten tai suomalaisten rakentajien ammattitaitoa. Päinvastoin, luottamuksemme paikalliseen osaamiseemme on vahva ja olemme taantumankin aikana pyrkineet pitämään henkilöstöstämme kiinni. Skanskan palveluksessa olevan työvoiman osuus työmaittemme kokonaistyöntekijävahvuudesta on suuri, noin 40 %. Suunta on ollut viime vuosina kasvava, ja tarkoituksenamme on jatkossakin lisätä oman työn osuutta ja vähentää aliurakoinnin määrää.

Uutisoinnista on saanut käsityksen, että Skanska olisi laajamittaisesti tuomassa virolaistyövoimaa Lappiin. Alueen virolaisyhteistyötä koskevissa suunnitelmissamme on kuitenkin ollut tämä yksi urakka ja sen yksittäinen työvaihe. Paikallavalutöiden osuus Skanskan saamasta runsaan 4 miljoonan euron urakasta on vain vajaa viidennes. Valtaosa materiaaleista ja muista töistä on ollut alun perinkin tarkoitus hoitaa suomalaisvoimin.

Kyseinen hanke ei vielä ole käynnistynyt, ja olemme tilauksen saatuamme vasta aloittaneet työmaan tarkemman suunnittelun ja resurssoinnin. Toki tutkimme myös mahdollisuudet hyödyntää soveltuvin osin Lapissa vapaana olevaa alan työvoimaa. Urakkasopimuksemme mukaan emme voi kuitenkaan kertoa hankkeesta tarkemmin, koska kohteella on korkea turvaluokitus ja ainoastaan tilaajan edustajilla on oikeus antaa siitä lausuntoja.

Ulkomaisen työvoiman osuus suomalaisessa rakentamisessa ei ylipäätään ole viime aikoina huomattavasti lisääntynyt. Esimerkiksi viime vuonna 12 % kaikista Skanskan työmailla työskentelevistä oli ulkomaalaisia, aliurakoitsijat mukaan lukien. Omasta henkilöstöstämme ainoastaan alle 1 % oli ulkomaalaisia. Tosin emme aseta työntekijöitä eriarvoiseen asemaan syntyperän tai minkään muunkaan erityispiirteen mukaan, mikä on kirjattu myös Skanskan eettisiin periaatteisiin.

Käyttämällä virolaisia aliurakoitsijoita oman tytäryhtiömme Skanska EMV:n kautta haluamme varmistaa, että ne noudattavat Skanskan toimintaperiaatteita esimerkiksi työturvallisuudessa ja että ne toimivat suomalaisten vähimmäistyöehtojen ja voimassa olevien lakien mukaisesti. Skanska EMV:llä on täksi vuodeksi töitä Suomessa noin 2 miljoonan euron edestä, kun koko Suomen rakentamispalveluidemme liikevaihto on vuositasolla noin 700 miljoonaa euroa. Hyödynnämme virolaisyhtiötämme sellaisiin hankkeisiin, joihin meillä ei ole vapaana olevia resursseja tai joihin yhtiöllä on erityisosaamista.

Rakennusalalla tulee lähivuosina olemaan valtava tarve uudelle työvoimalle mittavan eläkepoistuman vuoksi. Tämän johdosta Skanska on muun muassa omien oppisopimuskoulutusohjelmien avulla aktiivisesti houkutellut alalle nuoria, niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin. Pyrimme myös pidentämään nykyisen henkilöstömme työuria panostamalla monin tavoin työhyvinvointiin.

Ulkomaiseen työvoimaankaan ei siten tule suhtautua uhkana vaan ennemminkin välttämättömyytenä. Koko yhteiskuntamme etuna on turvata rakennusalalla pätevän työvoiman riittävyys ja terveet pelisäännöt.

Juha Hetemäki Skanska Oy:n toimitusjohtaja